logo Palaa etusivulle

.: Kaikki teemat

Uniapnea

.: Muut artikkelit aiheesta Rentoutuminen ja nukkuminen

Artikkelikuva

Uniapnealla tarkoitetaan nukkuessa tulevia hengityskatkoksia. Suomessa uniapneaa sairastaa arviolta ainakin 300 000 ihmistä. Se on yleisintä 40-65-vuotiailla, mutta kaiken ikäiset voivat sairastaa sitä, jopa lapsilla esiintyy uniapneaa.

Kaikilla kuorsaajilla ei ole uniapneaa, mutta kaikki uniapneaa sairastavat kuorsaavat. N. 10 %:lla kuorsaajista on uniapnea. Mikäli kuorsaus on jokaöistä ja huomattavan kovaa, kannattaa varmuuden vuoksi käydä tutkimuksissa. Uniapneaan liittyvät hengityskatkokset rasittavat sydäntä ja lisäävät erilaisten sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Usein esim. puoliso saattaa olla tietoinen hengityskatkoksista ja tähän tietoon kannattaa suhtautua asian vaatimalla vakavuudella.

Uniapneaan liittyvät hengityskatkokset johtuvat nielun alueen lihaksien veltostumisesta unen aikana. Tämä ahtauttaa ylähengitysteitä ja siitä aiheutuu myös kuorsaus. Hengityskatkokset kestävät tyypillisesti muutamia sekunteja, pahimmillaan jopa yli minuutin. Kun hengitys loppuu, ihminen havahtuu ainakin osittain hereille. Useita kertoja yössä herääminen ja unen katkeaminen on jo sinällään haitallista, koska ihminen tarvitsee katkeamatonta, syvää unta. Lisää unen tärkeydestä voit lukea artikkeleista Unen merkitys keholle ja elimistölle ja Unen merkitys aivoille.

Hoitamaton uniapnea lisää riskiä kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin 3-6-kertaisesti, koska hengityskatkokset ovat suuri rasitus sydämelle. Myös 2-tyypin diabeteksen, aivoverenkierronhäiriön, keuhkovaltimoverenpainetaudin ja sydämen vajaatoiminnan riski kasvavat. Lievääkin unipaneaa sairastavan henkilön verenpaine saattaa olla koholla.

Uniapnea heikentää myös reaktioikaa, kuuntelukykykyä, tarkkaavaisuutta ja lyhytaikaista muistia. Se saattaa vaikeuttaa myös kykyä tehdä päätöksiä ja prosessoida tietoa. Mielialojen vaihtelu, huonotuulisuus, jopa aggressiivisuus, ovat myös tyypillisiä unen puutteesta johtuvia oireita uniapneaa sairastavilla henkilöillä. Esim. ammattiautoilijoiden, lääkärien, poliisien, lennonjohatajien ja pelastushenkilöiden työnkuvassa nämä oireet saattavat aiheuttaa jopa hengenvaaran itselle tai ulkopuolisille, mutta vaikuttavat tietysti myös ihan missä tahansa ammatissa toimimiseen ja muuhun sosiaaliseen kanssakäymiseen.

Ei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, mistä uniapnea johtuu. Kyseessä on todennäköisesti monien eri tekijöiden summa kuten esim. perintötekijät, krooninen nenän tukkoisuus, suuret nielurisat ja pieni alaleuka.

Uniapneaa (tai kuorsausta) ei enää kovin usein hoideta leikkauksella. Uniapneaan liittyviä hengityskatkoksia voidaan välttää käyttämällä öisin CPAP-laitetta. Se puhaltaa ilmaa nenän kautta hengityselimiin ja pitää ne auki eikä hengityskatkoksia pääse syntymään. Monien mielestä laite on hankala käyttää ja tuntuu epämiellyttävältä, mutta siihen tottuu kyllä ja lopputulos palkitsee: koko muukin perhe nukkuu paremmin ja uniapneaa sairastava itse on taas päivisin virkeä ja hyväntuulinen.

Uniapneaan voi vaikuttaa myös itse. Suurin riski on ylipaino. Kun paino nousee, myös myös kaulan ja nielun alueelle kertyy rasvaa, joka ahtauttaa ilmateitä. Uniapneaa sairastavan henkilön ruokavalio ja liikuntasuositukset ovat samat kuin astmaatikoille: enemmän kasviksia, vähemmän lihaa ja maitotuotteita ja vähintäänkin kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa. Ruokavaliosta voit lukea enemmän artikkelista Astma ja ruokavalio ja erilaisten liikuntamuotojen hyödyistä artikkelista Astma ja liikunta.

Kuten kaikissa hengityselinairauksissa, tupakoinnin lopettaminen on luonnollisesti yksi tärkeimmistä tavoista lievittää uniapnean oireita.

Uniapnean oireita helpottaa myös jos limakalvojen turvotusta ja limanmuodostusta saadaan vähenemään. Tässä voi olla avuksi Suolapiippu ja makuuhuoneeseen sijoitettava RoSalina-suolasumutin. Suola poistaa hengityselimistä nestettä ja limaa ja vähentää näin turvotusta. Kuten artikkelissa Astma ja ruokavalio kerrotaan, myös sokeri, tiettyjen viljatuotteitten sisältämä gluteiini ja maitotuotteet lisäävät limaisuutta ja niidenkin vähentämistä ruokavaliosta kannattaa kokeilla.

Suolapiippu saattaa helpottaa myös myös nenän kroonista tukkoisuutta, jonka on todettu olevan yksi uniapnean mahdollisista riskitekijöistä.

Uniapnean eri vaikeusasteista, hoidosta ja diagnosoinnista löytyy paljon tietoa internetistä, mm. sivustolta www.uniapnea.fi, mutta jos epäilet itselläsi tai läheiselläsi uniapneaa, eli yöllisiä hengityskatkoksia, kannattaa ottaa yhteyttä myös lääkäriin jonka kanssa sairauden vaikeusaste voidaan todeta ja aloittaa oikea hoito.

Teemaan liittyvät tuotteet:

Frantsilan Unilintu yrttiuute 50 ml

Frantsilan Unilintu yrttiuute 50 ml12.05 €

Neuro Relax-kapselit 30 kpl

Neuro Relax-kapselit 30 kpl7.50 €

Unimaski

Unimaski5.90 €