logo Palaa etusivulle

.: Kaikki aihealueet

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät ja ehkäisy

.: Muut artikkelit aiheesta Sydän- ja verisuonitaudit

Artikkelikuva

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä on useita. Osaan niistä voi vaikuttaa itse elintavoilla mutta myös perinnölliset tekijät vaikuttavat.

Tähän asti miehet ovat sairastuneet sydän- ja verisuonitauteihin todennäköisemmin kuin naiset, mutta tilanne on tasaantumassa johtuen ehkä naisten lisääntyneestä tupakoinnista ja alkoholinkäytöstä verrattuna muutamien vuosikymmenien takaiseen tilanteeseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen juomatapatutkimuksen mukaan naisten kuluttaman alkoholin osuus on noussut 40 vuoden aikana 12 %:sta 26 %:iin. Samassa ajassa täysin raittiiden naisten osuus on laskenut 40 %:sta kymmeneen. THL:n mukaan mm. tasa-arvoistuminen, ihmissuhteiden laajeneminen kodin ja perheen ulkopuolelle ja se, että naisilla on käytössä enemmän omaa rahaa ja vapaa-aikaa ovat syynä juomatapojen muutokseen.

Ikä
Ikääntyessä riski sairastua mihin tahansa sairauteen kasvaa.

Verenpaine
Kohonnut verenpaine on yksi suurimmista sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvistä riskijöistä. Pitkään jatkunut korkea verenpaine johtaa valtimoverisuonien vaurioitumiseen ja valtimoiden kovettumiseen.

Tästä saattaa seurata häiriöitä aivoverenkierrossa, josta puolestaan aiheutuu aivoinfarkti tai aivoverenvuoto. Aivoinfarktit voivat olla pieniä ja toistuvia ja ne saattavat aiheuttaa muistisairauden. Kohonnut verenpaine on myös tavallisimpia sydämen vajaatoiminnan aiheuttaja.

Kohonnutta verenpainetta tulisi hoitaa ensisijaisesti elintapojen muutoksella, mutta tarvittaessa sitä voidaan hoitaa myös lääkkeillä. Ylipainon, suolan ja liiallisen alkoholin käytön vähentäminen ja liikunnan lisääminen ovat tehokkaimmat itsehoitokeinot verenpaineen alentamiseen.

Kohonneesta verenpaineesta ja sen hoidosta voit lukea lisää artikkelista Verenpaine koholla?.

Korkea kolesteroli
Jos veressä on liikaa kolesterolia, ylimääräinen kolesteroli tunkeutuu valtimoiden seinämiin ja ahtauttaa niitä. Tästä seuraa vaara sairastua valtimotautiin.

Veren kolesteroliarvoja voidaan alentaa vähentämällä tyydyttynyttä rasvaa ruokavaliossa (eläinperäiset rasvat) ja lisäämällä monityydyttymättömien (kasvirasvat, kalaöljyt) rasvojen käyttöä.

Kolesterolin vaikutuksista ja sen alentamisesta voit lukea lisää artikkelista Korkea kolesteroli ja sen alentaminen.

Tupakointi
Tupakoinnin lopettaminen vähentää hyvin nopeasti riskiä sairastua sydänsairauksiin. Jos lopettaa 40–45 ikävuoteen mennessä tupakointiin liittyvä kuolleisuusriski pienenee 90 % ja 45–54-vuotiaana lopettaminen puolittaa sen.

Sepelvaltimotaudin lisäriski puolittuu kahdessa vuodessa lopettamisesta ja kymmenessä vuodessa se laskee samalle tasolle kuin se on henkilöllä joka ei ole tupakoinut. Myös aivoverenkiertohäiriöiden riski laskee koskaan tupakoimattomien tasolle viidessä vuodessa. Lopettaminen kannattaa siis aina.

Vaikka tupakointi on vähentynyt merkittävästi, se on edelleen suurimpia terveysuhkia joihin ihminen itse pystyy vaikuttamaan. Suomessa tupakointiin, joko välillisesti tai suoraan liittyvät sairaudet aiheuttavat vuosittain n. 5 000 kuolema. Tupakoitsijoista noin puolet kuolee tupakkasta aiheutuneisiin sairauksiin ja säännöllisesti tupakoivan eliniän odote on keskimäärin 10 vuotta lyhempi kuin koskaan tupakoimattoman henkilön.

Tupakan aiheuttamista ennenaikaisista kuolemista n 30 % johtuu sydän- ja verisuonitaudeista. Naisilla sairastumisriski on korkeampi kuin miehillä.

Nikotiini lisää sydänlihaksen supistumisvireyttä, kiihdyttää sykettä ja nostaa verenpainetta. Tällöin sydänlihaksen hapentarve lisääntyy ja kun nikotiini samaan aikaan supistaa verisuonia, hapekkaasta verestä tulee pula ja sydänlihas altistuu hapenpuutteelle.

Hiilimonoksidi (häkä) syrjäyttää happea hemoglobiinista, joka taas vähentää hapen määrää veressä entisestään. Elimistö pyrkii korjaamaan tilannetta lisäämällä punasolujen muodostusta, hemoglobiiniarvo nousee ja veri muuttuu paksummaksi ja virtaa heikommin pienissä verisuonissa.

Tupakansavu sisältää lukuisan määrän myös muita haitallisia kaasuja joiden yhteisvaikutuksilla on monia seurauksia. Tupakoitsijan Veren hyytymistaipumus lisääntyy ja herkemmin hyytyvä veri lisää riskiä verisuonia tukkivien hyytymätukoksien muodostumiseen. Myös verisuonten seinämien sisäpintaa verhoava solukerros vaurioituu ja tämä puolestaan heikentää verisuonten kykyä laajentua ja lisää näin kolesterolin määrää valtimoiden seinämillä.

Tupakointi lisää sairastumista valtimotauteihin sekä pitkällä, että lyhyellä aikavälillä.

Diabetes
Diabetekseen liittyy monia lisäsairauksia, joista yksi ryhmä ovat sydän- ja verisuonitaudit. 75 % diabeetikoista kuolee sydän- ja verisuonitauteihin.

Verensokerin kohoaminen rasittaa elimistöä ja johtaa helposti lisäsairauksien kehittymiseen. Kun diabetesta hoidetaan hyvin ja kokonaisvaltaisesti, lisäsairauksien riskiä voidaan pienentää merkittävästi. Painon pitäminen normaalina (tai ainakin ylipainon vähentäminen) ja säännöllinen, kohtuullinen liikkuminen auttavat diabeteksen hoidossa ruokavalion ja lääkkeiden ohella.

Reuma
Reumasairaus on elimistön tulehdustila, jossa tulehdusvälittäjäaineet vaikuttavat koko elimistöön. Tulehdusvälittäjäaineet mm. heikentävät verisuonen seinämien toimintaa ja lisäävät verisuonen pintaa vaurioittavia tulehdussoluja, lisäävät valtimoiden jäykkyyttä, edistävät veritulppia ja ovat osasyy kohonneeseen verenpaineeseen. Sydän- ja verisuonisairausriskin suuruus vaihtelee eri reumasairauksissa.

Myös jotkut reuman hoidossa käytettävät lääkkeet voivat kiihdyttää sepelvaltimotaudin kehittymistä. Kortisoni voi nostaa veren sokeriarvoja ja siten lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Säännöllinen tulehduskipulääkkeiden käyttö puolestaan lisää verenpainetaudin riskiä.

Reumasairaudet rasittavat sydäntä, joten myös sydämen vajaatoiminnan riski suurenee ilman sepelvaltimotautiakin.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin reumaa sairastavien yleisin kuolinsyy. Niihin menehtyy n. 50 % reumaa sairastavista. Hoitamalla reumaa hyvin ja välttämällä myös muita riskitekijöitä riski on mahdollista saada vähennettyä jopa samalle tasolle kuin se on muulla väestöllä.

Muiden sairauksien hyvän hoidon, terveellisen ruokavalion ja liikunnan lisäksi kannattaa opetella juomaan myös vihreää teetä. Suomen kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vihreä tee ehkäisee sydäninfarkteja koska sen sisältämät epigallokatekiinigallaatit suojaavat sydäntä ja verisuonia.

Vihreä tee vaikuttaa terveyteen monin eri tavoin ja kaikista niistä on hyötyä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä:
- Vihreän teen sisältämät antioksidantit parantavat vastustuskykyä.
- Vihreä tee sisältää katekiineja. Ne parantavat mm. insuliiniherkkyyttä, alentavat kolesterolia ja verenpainetta.
- Vihre tee sisältää B-vitamiineja jotka ehkäisevät mm. verenkirtohäiriöitä.
- Vihreän teen sisältämä kalium säätelee sydänlihaksen toimintaa.
- Vihreän teen sisältämät katekiini-polyfenolit, flavonoidit, vähentävät rasvan kertymistä kudoksiin, tehostavat kalorien palamista ja rasvan muuttumista energiaksi ja auttavat näin painonhallinnassa.
- Vihreän teen sisältämät epigallokatekiinigallaatit suojaavat sydäntä ja verisuonia.

Valkoinen tee on harvinaisin ja siten myös kallein teelatu. Sille on ominaista herkkä ja pehmeä maku. sen terveysvaikutukset ovat samat kuin vihreän teen.

Luobuma -teen uskotaan mm. vahvistavan sydäntä ja verenkiertoelimiä, alentavan kolesterolia ja vähentävän stressiä. Luobuma (Apocynum venetum) kasvaa ja kukkii Tiibetin vuoristossa jopa 6000 metrin korkeudessa. Se kuuluu tiibetiläisten pävittäiseen ruokavalioon ja sitä käytetään teenä ja mausteena keitoissa ja kasvisruoissa. Luobuma -tee

Teemaan liittyvät tuotteet:

Verenpainemittari Traxter

Verenpainemittari Traxter39.00 €

Luobuma-tee 20 pss

Luobuma-tee 20  pss7.00 €