logo Palaa etusivulle

.: Kaikki teemat

Vastustuskyky

.: Muut artikkelit aiheesta Vastustuskyky

Artikkelikuva

Ihmisellä on kahdenlaista vastustuskykyä: synnynnäistä ja hankittua.

Esimerkiksi ihon mikrobeja läpäisemätön rakenne ja mahalaukun happamuus ovat synnynnäisiä ja luonnollisia puolustusmekanismeja ja nämä puolustusmekanismit reagoivat eri taudinaiheuttajiin aina samalla tavalla. Pääasiassa kehnon, yksipuolisen ravinnon ja huonon hygienian vuoksi ihmisten luonnollinen vastustuskyky on ollut melko heikko ammoisina aikoina. Vielä 1900-luvun alkupuolellakin infektiot olivat yksi yleisimmistä ihmisten kuolinsyistä ja globaalisti ne ovat edelleen suurin syy lasten kuolemiin varsinkin kehitysmaissa.

Hankittua, solujen oppimaa, vastustuskykyä on puolestaan se, että elämän varrella elimistö altistuu erilaisille taudinaiheuttajille ja oppii, kuinka niistä selviytyä. Solut oppivat muistamaan ja toimivat tämän tiedon varassa. Myös rokottaminen on immunologisen muistin parantamista ja opettamista.

Jo antiikin aikoina tiedettiin, että tietyn taudin sairastaneet ihmiset eivät sairastuneet samaan tautiin toista kertaa. Monille virustaudeille ihminen pystyykin kehittämään elinikäisen immuniteetin kerran sen sairastettuaan. Tällainen sairaus on esim. vesirokko. Jotkut sairaudet, kuten flunssat, taas muuttavat jatkuvasti muotoaan ja siksi niihin sairastuu aina uudelleen ja uudelleen. Maailman terveysjärjestö WHO eristää jatkuvasti uusia influenssaviruskantoja ja vuosittain kehitetään uudet, erilaiset influenssarokotteet, mutta tavallista flunssaa vastaan on mahdotonta löytää rokotetta, sillä sitä aiheuttavia erilaisia viruksia tunnetaan yli 200.

Saksalainen lääkäri Robert Koch ja ranskalainen kemisti Louis Pasteur tekivät jo 1800-luvulla uraauurtavia tutkimuksia mikrobeista ja niiden aiheuttamista sairauksista. Nämä tutkimukset mahdollistivat rokotteiden kehittämisen ja monet tartuntataudit (mm. tuhkarokko, kurkkumätä) vähenivätkin merkittävästi ja useimmat niistä ovat jopa lähestulkoon kokonaan kadonneet kehittyneistä maista.

MITEN HAVAITA LUONNOLLISEN VASTUSTUSKYVYN ALENEMINEN
Normaali, terve aikuinen saattaa sairastaa 2-4 flunssaa vuodessa, lapset vielä useamman. Astma ja tupakointi saattavat lisätä flunssien määrää ja pidentää niiden kestoa, mutta yleensä tämäkään ei ole merkki varsinaisesta alentuneesta vastustuskyvystä. Jos taas esim. hengitystieinfektiot seuraavat toisiaan usein ja hyvin lyhyen terveen jakson jälkeen, voi epäillä vastustuskyvyn heikkenemistä.

Alentunutta vastustuskykyä voi epäillä myös silloin, jos sairastuu sellaiseen tulehdussairauteen aiheuttajasta, joka ei yleensä sairastuta tervettä ihmistä. Myös pitkittynyt ripuli tai usein toistuvat tai krooniset hiivatulehdukset limakalvoilla kielivät alentuneesta vastustuskyvystä.

MIKÄ ALENTAA VASTUSTUSKYKYÄ JA KUINKA PARANTAA SITÄ
Elimistön vastustuskykyä on pyritty kautta aikain parantamaan parantoloissa ja kylpylöissä mm. kivennäisvesikylvyillä ja ravintokuureilla. Myös karaiseminen, eli esim. elimistön altistaminen suurille lämpötilan vaihteluille ja ihon hierominen karheilla harjoilla tai kankailla, on ollut yleistä. Näiden metodien vaikutusta on tutkittu paljon, mutta aukotonta todistetta niiden toimivuudesta ei ole saatu.

RAVINTO
Ravinnon vaikutusta on tutkittu paljon. C- ja D-vitamiinit ovat tutkituimmat ja hivenaineista sinkki. Mikäli ravinto on monipuolista, näiden ravintoaineiden lisästä ei välttämättä ole hyötyä terveelle ihmiselle, mutta toisaalta niistä ei ole haittaakaan, mikäli itse tuntee niistä hyötyvänsä.

C-vitamiini ei estä flunssaa, mutta fyysisesti rasittuneille siitä voi kuitenkin olla hyötyä. Jos annokset ovat riittävän suuria, flunssan kesto voi lyhentyä C-vitamiinia syömällä.

VAKAVAT, KROONISET TAI PITKÄAIKAISET SAIRAUDET
Jos vastustuskyvyn aleneminen johtuu vakavasta, pitkäaikaisesta tai kroonisesta sairaudesta, sairauden hyvä ja oikea hoito on avainasemassa. Esim. diabeteksen hoitotasapaino on hyvin tärkeä luonnollisen vastustuskyvyn ylläpitämiseksi.

IÄN TUOMA VASTUSTUSKYVYN LUONTAINEN HEIKKENEMINEN
Vastustuskyky on heikoimmillaan aivan pienillä lapsilla ja ikääntyneillä. Vastustuskyky alkaa heiketä 65-75 ikävuoden jälkeen. Syytä tähän ei tarkoin tiedetä, mutta vastustuskyky, kuten muutkin fyysiset ominaisuudet kuten näkö, kuulo, lihasvoima jne., heikkenevät yleensä iän myötä.

RASKAUS
Raskaus on elimistölle raskas fyysinen rasitus ja tästä syystä raskaana olevan naisen vastustuskykyy saattaa heiketä hetkellisesti.

STRESSI
Fyysinen ja henkinen stressi heikentävät elimistön puolustusmekanismeja aiheuttamalla muutoksia immuunijärjestelmään. Immunoglobuliini A:n ja tappajasolujen aktiivisuus vähenevät ja infektioiden ja sairastumisen riski kasvaa. Stressi saattaa edesauttaa myös autoimmuunisairauksien puhkeamisessa. Lyhytkestoinen stressi saattaa parantaa vastustuskykyä, koska elimistöön erittyy adrenaliinia ja muita hormoneja.

ANTIBIOOTTIKUURIT
Useimmiten esim. flunssa, yskä ja jopa korvatulehdus paranisivat itsestään, mutta usein niihin pyydetään lääkäriltä antibioottikuuri koska "ei ole aikaa" sairastaa. Huonoa tässä on se, että antibiootit tuhoavat myös elimistöä puolustavia, hyviä bakteereja ja elimistön, mm. suoliston, toipuminen lääkekuurista voi viedä kuukausia, jopa vuosia. Varsinkin lasten luontaiselle puolustuskyvylle antibioottikuuri toisensa jälkeen on tuhoisa. Lääkekuuriin saattaa liittyä myös ripulia, joka sekin jo heikentää vastustuskykyä. Maitohappobakteerien syöminen lääkekuurin aikana on suositeltavaa.

UNI
Riitävä uni pitää omalta osaltaan yllä hormonien ja immunologisen järjestelmän toimintaa ja vaikuttaa näin jonkin verran myös vastustuskykyyn. Jatkuva univaje heikentää luonnollista vastustuskykyä.

LIIKUNTA JA URHEILU
Tutkimuksissa on todettu että hyvin raskas, ja varsinkin pitkäkestoinen urheilu, saattaa huonontaa immuniteettia. Jo 90 minuuttia kestävä raskas urheilusuoritus voi altistaa urheilijan sairauksille jopa 72 tunniksi. Erityisesti kestävyysurheilijat ovat vaaravyöhykkeessä. Rankan, pitkän urheilusuorituksen aikana elimistöön vapautuu normaalia enemmän kortisolia ja adrenaliinia. Nämä ns. stressihormonit nostavat verenpainetta ja kolesterolia ja nämä taas puolestaan alentavat vastustuskykyä.

Maltillinen liikunta sen sijaan parantaa vastustuskykyä. Se lisää lihasmassaa, parantaa verenkiertoa, aktivoi vastustuskyvyn kannalta olennaisten T- ja B-solujen toimintaa ja aktivoi vasta-ainetuotantoa. Hyvä fyysinen kunto helpottaa myös sairastamista: esim. flunssa kestää yleensä lyhyemmän aikaa ja oireet ovat lievemmät.

PAINO
Normaalipainoisuus edistää yleistä hyvinvointia ja siten myös vastustuskykyä. Painonpudotus kannattaa kuitenkin tehdä maltillisesti liikkumalla ja monipuolista ravintoa nauttimalla, koska myös ankara nälkäkuuri heikentää vastustuskykyä.

HYGIENIA
Ylihygieeninen ei kannata olla. Varsinkin lasten pitäisi antaa altistua ympäristön normaaleille bakteereille ja mikrobeille. Luonnollisen puolustuskyvyn pitäisi tutustua erilaisiin bakteereihin ja mikrobeihin ja oppia vastustamaan niitä. Näin voitaisiin vähentää vastustuskyvyn yliherkkyyden kehittymistä esim. erilaisiin ruoka-aineisiin tai siitepölyyn.

Myös autoimmuunisairaudet saattavat liittyä liian hygieeniseen elinympäristöön: elimistön immuunijärjestelmä hyökkää omia solujaan vastaan ja vaurioittaa niitä. Näitä sairauksia ovat mm. nivelreuma ja nuoruusiän diabetes. Mm. lemmikit, metsässä kulkeminen, puutarhanhoito ja ei-desinfioivien pudistus- ja pesuaineiden käyttö edistävät luonnollisen vastustuskyvyn syntymistä ja sen ylläpitoa.

KYLMYYS, LÄMPÖTILAN VAIHTELU
Kylmyys itsessään ei vähennä vastustuskykyä, mutta saattaa kyllä parantaa sitä. Esim. avantouinti lisää hetkellisesti kudosten hapentarvetta ja tehostaa silloin solujen puolustautumista, jolloin punasolujen entsyymit aktivoituvat. Monet avantouimarit kertovat flunssien "jääneen avantoon", eli mikäli kokee esim. avantouinnin parantavan omaa vastustuskykyä, sitä kannattaa jatkaa, vaikka varsinaista tieteellistä näyttöä ei asiasta ole.

Flunssia esiintyy eniten syksyllä ja talvella, mutta se ei välttämättä johdu suoraan kylmyydestä. Virukset matkaavat ympäri maailmaa ja tänne pohjoiseen ne ennättävät yleensä vasta syksyksi ja talveksi. Kelien huonontuessa myös sisätiloissa oleskelu lisääntyy ja kun palataan kouluihin, päiväkoteihin, työpaikoille altistutaan suuremmalle määrälle erilaisia viruksia ja bakteereita, jolloin vastustuskyky kuormittuu ja sairaudet tarttuvat helpommin.

TUPAKOINTI
Tupakointi aiheuttaa kroonisen tulehduksen hengitysteissä. Tupakointi vaikuttaa myös värekarvojen liikkeeseen. Värekarvat ovat tärkeä osa luonnollista vastustuskykyämme koska ne auttavat keuhkojen ja hengitysteiden puhdistumisessa.

Lyhyesti: Syö monipuolisesti, liiku, nuku riittävästi, äläkä stressaa liikaa siivoamisesta tai muista arjen pikkuhuolista ja pysyt terveenpänä!

LUONNOSTA APUA VASTUSTUSKYVYN YLLÄPITOON JA PARANTAMISEEN
Greippi-punahattu -uute ja Greippi-ginseng -uute sisältävät molemmat greipinsiemenuutetta. Greippi sisältää runsaasti vastustuskykyä parantavaa C-vitamiinia ja flavonoideja, jotka toimivat antioksidantteina ja tehostavat C-vitamiinin vaikutusta. Greipin sisältämä foolihappo on keskeinen tekijä puna- ja valkosolujen muodostumisessa sekä kudosten uusiutumisessa.

Punahattu on tunnettu lääkekasvi kylmettymisen oireiden, flunssan ja ylähengitysteiden vaivojen parantamisessa. Sillä on antibioottisia ominaisuuksia, se tuhoaa viruksia ja parantaa elimistön omaa vastustuskykyä. Punahattua voi nauttia myös teenä: punahattu-inkivääriteen sisältämä inkivääri auttaa myös omalta osaltaan vastustuskyvyn ylläpidossa. Ginseng vilkastuttaa verenkiertoa ja parantaa näin mielen vireyttä ja suorituskykyä. Se vahvistaa vastustuskykyä, ehkäisee uupumusta ja haluttomuutta ja sitä suositellaankin erityisesti ikääntyville ihmisille.

Vihreä tee ginsengillä on varsinainen terveysjuoma! Tässä teessä yhdistyvät jo edellä kerrotut ginsenging hyvät vaikutukset täydennettynä vihreän teen tervesysvakutuksilla. Vihreä tee mm. vilkastuttaa aineenvaihduntaa, vaikuttaa positiivisesti sydämen toimintaan ja parantaa vastustuskykyä.

Suolapiippu, RoSalina-suolasumutin ja SinuCare-nenähuuhtelukannu parantavat limakalvojen vastustuskykyä suolan avulla. Suola puhdistaa limakalvoja ja vilkastuttaa niiden aineenvaihduntaa. Terveet, hyväkuntoiset limakalvot ovat vastustuskykyisempiä erilaisille hengitystieinfektioille. Tästä syystä suola helpottaa myös siitepölyallergian ja astman oireita.

Teemaan liittyvät tuotteet:

Greippi-punahattu -uute 30 ml

Greippi-punahattu -uute 30 ml11.95 €

Echinacea Punahattu-inkivääritee 20 pss

Echinacea Punahattu-inkivääritee 20 pss6.50 €

Vihreä tee ginsengillä 20 x 3g pss

Vihreä tee ginsengillä 20 x 3g pss5.70 €