.: Kaikki aihealueet .: Kaikki artikkelit aiheesta Allergiat
Kuinka ehkäistä allergioita
Tehokkainta allergian ehkäisy on, kun se aloitetaan jo lapsuudessa. Vuonna 2008 Suomessa aloitettiin erityisesti nuoreen väestöön, lapsiin ja lapsiperheisiin kohdistuva kansallinen allergiaohjelma (2008–2018). Sen tavoitteena on ollut mm. ehkäistä allergiaoireiden kehittymistä ja lisätä sietokykyä allergeeneille.
Ohjelman päätyttyä voitiin todeta lasten allergiaruokavalioiden vähentyneen monin paikoin 50 %, jopa 70 % ja työperäisten allergioiden 40 %. Myös mm. astmasta johtuvat ensiapukäynnit ja sairaalahoidon tarve puolittuivat allergiaohjelman aikana.
Paitsi että yhteiskunnan sairaanhoitokulut ovat pienentyneet, myös monien lasten, aikuisten ja perheiden elämä on helpottunut väljempien suositusten myötä.
Allergioiden ehkäisyssä on ennen neuvottu välttämään esim. pikkulasten ruokavaliossa yleisimpiä allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita. On saatettu myös sanoa, että lemmikkiä ei kannata ottaa, jotta lapselle ei kehittyisi kissa- tai koira-allergiaa. Tästä on aiheutunut se, että vanhemmista on saattanut tulla ylivarovaisia ja on ryhdytty "varmuuden vuoksi" välttämään kaikkea mahdollista. Tällä strategialla allergiat eivät ole vähentyneet, päin vastoin. Yksi näistä ylivarovaisuuden ilmentymistä ovat olleet allergiaruokavaliot.
Allergiaruokavaliot ja ruoka-aineallergiat
Allergiaruokavalioista puhuttaessa on tärkeää erottaa todelliset, jopa hengenvaaralliset ruoka-aineallergiat ja ns. välttöön perustuvat toiveet ruokavaliosta.
Päiväkotien ja koulujen allergiaruokavaliot saatiin vähenemään puoleen niissä kouluissa ja päiväkodeissa joissa otettiin allergiaohjelman mukainen ohjeistus käyttöön. Käytännössä se merkitsi sitä, että ohjelman alkaessa allergiaruokavalion oli saanut "pyytämällä" ja täyttämällä "rasti ruutuun" -välttölistat, mutta nyt ne poistettiin käytöstä ja allergiaruokavalion todellinen tarve selvitettiin tarkasti.
Koska allergiaruokavaliot ovat suuri kustannuserä, näin toimimalla pystyttiin karsimaan täysin tarpeettomia kuluja ja lievien ruoka-aineallergioden määrä väheni, kun lapset totuttelivat ruoka-aineisiin siedättämällä.
Koska monet ruoka-aineallergiat ovat ristiallergioita, reaktiot niihin saattavat vaihdella esim. vuodenajan mukaan: koivun siitepölylle allerginen saattaa saada oireita mm. omena, kirsikasta, persikasta ja luumusta, mutta osalla henkilöistä oireita tulee ainoastaan koivun kukinta-aikaan. Monet ristiallergiosta kärsivät voivat käyttää tuoreena allergisoivia hedelmiä ja vihanneksia käsiteltyinä, esim. soseena, säilykkeenä, kypsennettynä tai kuivattuna, jolloin proteiiniketjujen rakenne on muuttunut. Mikäli ei ole pelkoa hyvin voimakkaasta tai vaarallisesta allergiareaktiosta, kannattaa aloittaa kokeileminen rohkeasti vaikka kuivatulla hedelmillä.
Ristiallergioista voi lukea lisää täältä: Ristiallergiat.
Sietokyvyn parantaminen
Ohjelmassa rohkaistiin allergiasta kärsiviä elämään mahdollisimman normaalia elämää. Esimerkiksi juuri siedätys tukee ns. allergiaterveyttä paremmin kuin allergeenien välttäminen. Siedättämällä lievät, sinänsä vaarattomat mutta kiusalliset allergiat pysyvätkin lievinä, joskus jopa katoavat kokonaan.
Siedättämisestä on apua myös siitepölyallergioihin. Siedätyshoidot ovat kehittyneet ja useimmat niistä ovat toteutettavissa liuoksilla ja tableteilla, eikä aina tarvitse mennä edes lääkärin vastaanotolle hoitoa saamaan. Aiheesta voit lukea lisää täältä: Allergian siedätyshoito.
Luonnollisen immuniteetin parantaminen
Varsinkin kaupunkiväestön keskuudessa luonnollinen immuniteetti on heikentynyt. Luontoyhteyden väheneminen, joskus jopa kokonaan puuttuminen, ja ravinnon muuttuminen ovat köyhdyttäneet ja yksipuolistaneet ihmisen luonnollista ihon, suoliston ja muiden limakalvojen normaaliflooraa, joka säätelee myös immuunijärjestelmää.
Kuinka sitten parantaa immuniteettia ja ehkäistä allergioita?
Luontokokemusten lisääminen
Vaikka asuisi kaupungissa, luonto voi olla ihan lähelläkin. Metsikkö, puisto, piha, puutarha tai vaikkapa parvekkeen minipuutarha ovat "luontoa". Anna lapsen möyriä hiekassa ja mudassa, haistella sammalta, kerätä kukkia ja syödä hedelmiä ja marjoja suoraan puista ja pensaista. Ota lapsi mukaan kukkamultien vaihtoon, hiekottamaan pihaa, sekoittamaan kompostia. Tehkää yhdessä ihan mitä vain sellaista, jossa vaikka vähän likaantuukin. Luonto vahvistaa sietokykyä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehittänyt "Luontoaskel hyvinvointiin" -ohjelman, jonka tarkoitus on edistää luontoyhteyttä. Siitä löydät lisätietoa täältä: thl.fi/Luontoaskel hyvinvointiin.
Aiheesta lisää: Muuttuvat ympäristötekijät ja lisääntyneet allergiat.
Lemmikit
Jos perheen elämäntilanne sallii, mikä tahansa lemmikki parantaa luontaista vastustuskykyä. Vaikka perheessä olisi allergiaa, lemmikin voi ottaa jos kukaan perheessä ei ole vaikeasti allerginen juuri eläimille. Jos joku perheenjäsenistä on lievästi allerginen vaikkapa kissalle, monasti käy niin, että kun kissa tulee taloon, elimistö kehittää sietokyvyn ja allergia saattaa jopa kadota kokonaan. Sietokykyä kannattaa testata vierailemalla lemmikkikodissa useampaan otteeseen, ehkä vähän pitempiäkin aikoja, tai ottaa lemmikki hoitoon joksikin aikaa.
Tästä aiheesta voit lukea lisää artikkelista Astma, allergia ja lemmikit.
Hygienia
Liiallinen puhtaus ja esim. desinfioivien pesuaineiden käyttö on omalta osaltaan heikentänyt ihmisten omaa, luonnollista immuunijärjestelmää. Kotioloissa ei normaalisti tarvita voimakkaita tai desinfioivia puhdistusaineita ja käsienkin pesuun riittää yleensä tavallinen saippua.
vauvan tuttien ja tuttipullojen keittämisen ja steriloinnin tarvetta kannattaa myös pohtia. Periaatteessa tavallinen peseminen ja tiskaaminen kuumalla vedellä riittää, eihän kodissa muitakaan astioita ja ruokailuvälineitä desinfioida. Jo äidin tai isän, juuri kännykkää tai tiskirättiä pidelleissä käsissä on paljon enenmmän bakteereja kuin ihan tavallisesti tiskatussa tuttipullossa, maahan pudonneen tutin voi huuhtaista lämpimällä vedellä. Parempi vastustuskyky vähentää myös muita tulehdussairauksia kuten korvatulehduksia.
Myös ravinto on monasti pitkälle prosessoitua ja "elotonta", eikä sillä ole juurikaan tekemistä alkuperäisen ruoka-aineen kanssa. Kaikki valmisruoat ja puolivalmisteet valmistetaan hyvin hygieenisissä oloissa, erityisen tarkkaan valvottua on pikkulasten purkkiruokien valmistus. Lastenruoat höyrykuumennetaan säilyvyyden parantamiseksi. Höyrykuumennus tuhoaa huonot ja vaaralliset bakteerit, mutta samalla ne hyvät ja hyödyllisetkin. Kotona soseutettu hedelmä- tai vihannesmuhennos olisi pikkulapselle parempi, ja pitkässä juoksussa terveellisempi vaihtoehto kuin teollinen, ylihygieeninen lastenruoka.
Lääkitsemisen vähentäminen
Allergioita hoidetaan paljon lääkkeillä. Turhaa, varsinkin varmuuden vuoksi lääkitsemistä, kannattaa välttää. Lääkkeet eivät paranna allergiaa tai immuunivastetta, niillä hoidetaan ainoastaan oiretta, esim. allergista nuhaa. Allergisen nuhan ehkäisy (ja huolellinen hoito) vähentävät astman puhkeamisen riskiä.
On siis vähintäänkin fiksua pitää huolta oman immuunijärjestelmän terveydestä. Immuunijärjestelmästä ja vastustuskyvystä, sen eri muodoista ja keinoista parantaa sitä, voit lukea enemmän artikkelista Vastustuskyky