logo Palaa etusivulle

.: Kaikki aihealueet

Astman alatyypit

.: Muut artikkelit aiheesta Astma

Artikkelikuva

Astma on hengitysteiden pitkäaikainen tulehdussairaus joka oireilee mm. yskänä, limaisuutena, hengenahdistuksena, hengityksen vinkunana ja joskus myös kipuna rinnassa.

Pitkään astma jaettiin karkeasti kahteen ryhmään, allergiseen astmaan ja ei-allergiseen astmaan, mutta nykyään se jaotellaan useampaan eri tyyppiseen alatyyppiin.

Allerginen astma
Atooppinen astma puhkeaa varhain, usein jo lapsuudessa. Tämän tyypin astmalle altistavat perintötekiät, IgE-välitteinen herkistyminen, ruoka-allergiat ja atooppinen ihottuma.

Allergista astmaa hoidetaan tavallisella astman lääkehoidolla, inhaloitavilla lääkkeillä, siedätyshoidolla ja anti-IgE -hoidolla.

Ei allerginen -astma, aikuisiän eosinofiilinen astma
Eosinofiilit ovat eräs ihmiselle tärkeä valkosolutyyppi. Lähes kaikki elimistön osat hyödyntävät niitä. Immuunijärjestelmässä eosinofiilit tuhoavat bakteereita, viruksia ja loisia ja niillä on tärkeä tehtävä tulehdusten hillitsemisessä. Krooninen nenäpolypoosi ja yliherkkyys asetyylisalisyylihapolle altistavat tälle vaikealle astmatyypille.

Tyypillistä on, että ysköksessä, keuhkoputken limakalvolla ja veressä esiintyy eosinofiilisiä valkosoluja. Tätä astman alatyyppiä hoidetaan hengitettävillä kortisoneilla joko pelkästään tai leukotrieenisalpaajien sekä pitkävaikutteisten avaavien lääkkeiden kanssa.

Neutrofiilinen astma
Neutrofiilit ovat veren valkosoluja eli leukosyyttejä kuten eosinofiilit. Ne ovat valkosoluista yleisimpiä ja niillä on erinomainen kyky tuhota mikrobeja, erityisesti bakteereja. Neutrofiilien heikkous on se, että ne eivät osaa erottaa kehon omia soluja ja uhkaavia soluja toisistaan, joten myös hyödyllisiä soluja tuhoutuu.

Neutrofiilinen astma on vaikeammin hoidettava kuin eosinofiilinen astma. Tällä astmatyypillä on vielä heikompi vaste inhaloitaviin glukokortikosteroideihin ja tulehdusarvot ovat tyypillisesti korkeampia.

Tämän astmatyypin hoitoon on kokeiltu makrolidihoitoa, mutta niiden pitkäaikaiseen käyttöön suhtaudutaan vielä varauksellisesti. Makrolidit ovat monimutkaisia kemiallisia yhdisteitä joiden on huomattu soveltuvan lääkinnälliseen käyttöön antibioottina, koska ne estävät bakteerien proteiinisynteesiä. Makrolideja käytetään mm. ylempien ja alempien hengitysteiden infektioiden, kuten poskiontelotulehduksen, keuhkokuumeen ja keuhkoputkentulehduksen hoitoon.

Ylipainoon liittyvä astma
Sen lisäksi, että ylipaino on astman riskitekijä, ylipainoon voi liittyä astman kaltaisia oireita vaikka ei astmaa sairastaisikaan. Joskus voi olla hieman epäselvää onko kyseessä astma vai vain ylipainosta johtuvat hengitysvaivat.

Ylipaino vaikuttaa allergisen astman hoitoon, taudin kulkuun ja oireisiin.

• Ylipaino vaikeuttaa hengittämistä, astmaatikolla se luonnollisesti pahentaa hengitysvaikeuksia entisestään.
• Ylipaino lisää hengästymistä, hengenahdistusta, refluksioireita ja siihen liittyvää yskää ja limaisuutta. Nämä oireet ovat tyypillisiä astmaa sairastavalle, mutta myös pelkästä ylipainosta kärsivälle.
• Ylipaino lisää uniapnean riskiä ja pahentaa sitä. Uniapnea taas puolestaan nostaa päiväaikaisten astmaoireiden riskin kaksinkertaiseksi ja yöaikaisten oireiden riskin 1,5-kertaiseksi. Uniapnealaitteen käyttö pienentää riskiä.
• Rasvakudoksessa on välittäjäaineita jotka pahentavat erilaisia tulehdussairauksia joihin astmakin kuuluu.
• Ylipainoisilla astmapotilailla glukokortikodien vaste on keskimääräistä huonompi normaalipainoisiin potilaisiin verrattuna.

Sekamuotoinen astma-keuhkoahtaumaoireyhtymä (ACOS)
Keuhkoahtaumatauti (COPD) on hitaasti etenevä keuhkosairaus, joka liittyy usein tupakointiin. Sairaus aiheuttaa mm. pienten hengitysteiden pysyvää ahtaumaa, keuhkokudoksen tuhoutumista ja hidastunutta uloshengitystä. Ahtauma on pääosin korjaantumaton, mutta potilas voi elintavoillaan vaikuttaa sairauden kulkuun, ennusteeseen ja omaan toimintakykyynsä. Kuten astmaan, myös keuhkoahtaumaan liittyy pitkäaikainen tulehdus.

Astman ja keuhkoahtauman sekamuotoa on tutkittu tähän mennessä vähän. Se johtuu osittain mm. siitä, että usein astmapotilaat suljetaan pois keuhkoahtaumataudin tutkimuksista ja päinvastoin, koska oireet voivat osaltaan olla hyvin samankaltaisia. Pitkään kestänyt vaikea tai huonosti hoidettu astma voi yksinkin aiheuttaa pysyvän keuhkoputken ahtauman kehittymisen. Myös esim. pitkään jatkunut tupakointi muuttaa astman ilmenemismuotoa, lääkevastetta ja vaikeuttaa astman ja keuhkoahtauman erottamista diagnoosia tehtäessä. Kun keuhkoahtaumaa ja astmaa sairastavia on tutkittu tarkemmin, on havaittu että joillakin potilailla astmaan liittyvät oireet kuten allerginen nuha, ahdistuneisuus, refluksitauti GERD ja osteoporoosi, ovat yleisempiä kuin pelkkää keuhkoahtaumaa sairastavilla. Tämä ryhmä kärsii sekamuotoisesta astma-keuhkoahtaumaoireyhtymästä.

Vanhusten astma
Vanhusten astma on diagnosoinnin ja hoidon kannalta ehkä haastavin. Joskus astman oireet jäävät sydänsairauksien, mm. sydämen vajaatoiminnan, takia huomaamatta, koska oireet ovat olla hyvin saman tyyppisiä. Myös esim. hoitamattomaan astmaan liittyvä yleinen voimattomuuden tunne saatetaan liittää yleiseen vanhuuden heikkoutteen.

Vanhuksilla esiintyy kaikkia astman eri alatyyppejä, mutta nykyään hyvin korkealla iällä puhjennutta astmaa pidetään myös omana alatyyppinään. Hengenahdistus, hengityksen vinkuna ja pitkäkertoinen yskä ovat sen tyypillisimpiä oireita. Oireet pahenevat usein aamuyöstä jolloin keuhkoputket ahtautuvat pahimmin.

Vanhusten astman diagnosointi on tärkeää, koska sen ja lääkityksen myötä elämänlaatu paranee huomattavasti. Vanhusten astmaa hoidetaan yleensä inhaloitavilla tai helposti otettavilla suihkemaisilla lääkkeillä.

Vaikea astma
Vaikeaksi astmaksi luokitellaan astma, jota ei saada hoitotasapainoon lääkityksellä. Mikä tahansa astman alatyyppi voi kuulua myös tähän luokitukseen.

N. 4 % astmaatikoista kokee kärsivänsä vaikeasta astmasta. Usein syynä on potilaan oma sitoutumattomuus astman hoitoon: lääkkeitä ei oteta säännöllisesti, tarvittaessa tai riittävää määrää, kontrollikäyntejä jätetään väliin eikä lääkärin vastaanotolle hakeuduta vaikka tarvetta olisi. Moni jatkaa myös tupakointia, eikä painoa pudoteta lääkärin suosituksista huolimatta. Tällaista "itseaiheutettua" vaikeaa astmaa sairastaa n. 80 % vaikeasta astmasta kärsivistä.

Rasitusastma
Rasitusastmaksi kutsutaan astmaoireilua joka johtuu rasituksen aiheuttamasta keuhkoputkien supistumisesta. Sitä ei ole luokiteltu omaksi alatyypikseen koska siihen vaikuttaa enemmän astman hoitotasapaino kuin astman alatyyppi.

Astman alatyyppien hoito
Kaikkia astmoja ei hoideta samalla tavalla. Lääkäri tekee diagnoosin alatyypistä ja tämän diagnoosin perusteella laaditaan potilaalle yksilöllinen hoitosuunnitelma. Lääkityksen ohella hoitosuositus voi olla myös esim. ruokavalio ja painonpudotus, tupakoinnin lopettamista suositellaan luonnollisesti kaikille astmaatikoille.

Suolahoidolla ei välttämättä pystytä parantamaan jo olemassa olevia sairauksia, mutta oireita pystytään lievittämään ja vaivoja ennaltaehkäisemään. Tutkimuksissa on todettu suolan negatiivisesti varautuneiden ionien vaikuttavan suotuisasti hengityselinvaivoissa. Lue lisää:

Suolahoidon hyödyt

Suola astman ja allergian hoidossa

Täältä löydät lisää artikkeleita astmaan liittyen:

Artkkelit aiheesta "Astma"

Aiheen tuotteita

Suolapiippu Keraaminen

Suolapiippu Keraaminen
49.00
◉ Heti varastosta
-17%

Suolafantti lapsille

Suolafantti lapsille
49.00
◉ Heti varastosta
-17%

Suolapiippu Lite

Suolapiippu Lite
24.00
◉ Heti varastosta
-17%

RoSalina -suolasumutin

RoSalina -suolasumutin
132.00
◉ Heti varastosta
»