logo

.: Kaikki aihealueet .: Kaikki artikkelit aiheesta Yleistä terveydestä

Kaamosoireilu, kaamosmasennus (depressio hiemalis)

Artikkelikuva
Kaamosoireet koskettavat isoa osaa väestöstä ja toistuvat vuosittain. Suurin osa suomalaisista tunnistaa itsessään ainakin lieviä kaamosoireita, mutta läheskään kaikki eivät koe sitä erityisen ongelmallisena. Tyypillisiä oireita ovat mm. väsymys ja lievä alakuloisuus. Iän karttuessa oireilu saattaa muuttua vakavammaksi ja oireilun kesto pidentyä.

Osalla suomalaisista kaamosoireilu hankaloittaa elämää. Elämää hankaloittavasta oireilusta kärsii n. 25%.

Suomalaiset eivät ole ainoita jotka kärsivät syys- ja talviajan oireilusta. Vaiva tunnetaan ympäri maailmaa, mutta sitä lievempänä ja vähemmän, mitä lähempänä päiväntasaajaa ollaan. Vaikka esim. Välimeren alueella on valoisaa, talvipäivä on sielläkin lyhyempi kuin normaalisti. Välimeren alueella n. 10 % aikuisista potee kaamosoireilua.

Kaamosoireilulla on taipumus vakavoitua jos sitä koetaan vuodesta toiseen, ja osa kaamosoireilevista sairastuukin kaamosmasennukseen josta kärsii jopa yli 100 000 suomalaista. Kaamosoireita kannattaa siis yrittää lievittää tai jopa estää kokonaan.

Serotoniini ja sisäinen keskuskello

Valon vähäisyys aiheuttaa kaamosoireita eri tavoin, mutta suurimmat vaikutukset ovat sen aivojen sisäisen keskuskellon toiminnan sekoittamisella ja serotoniinituotannon vähenemisellä.

Serotoniini on hermovälittäjäaine, joka on tarpeellista monissa elimistön eri toiminnoissa, mm. unen, syömisen ja mielialan säätelyssä. Aivojen serotoniinituotantoon tarvitaan silmän näköhermojen kautta tulevaa valoa. Kun valoa on enemmän, serotoniinituotanto lisääntyy, ja kun vähemmän, tuotanto vähenee ja kaamosoireet lisääntyvät.

Serotoniin vähenemisen vaikutukset:

• Ruokahalu ja makeanhimo kasvavat, syöminen muuttuu helposti iltapainotteiseksi.

• Luonnollinen unirytmi häiriintyy ja unenlaatu heikkenee. Uni voi muuttua katkonaiseksi ja liian kevyeksi, eikä se virkistä. Väsymys vaivaa siksi päivälläkin, voimattomuus ja haluttomuus vaivaavat. Seratoniini muuttuu käpyrauhasessa melatoniiniksi joka on nukkumisen kannalta välttämätöntä, ja melatoniinin puute voi aiheuttaa myös nukahtamisvaikeuksia.

• Väsymyksen ja energiatasojen laskemisen takia yleinen aktiivisuus ja liikunnallisuus vähenevät.

• Sosiaalinen elämä saattaa kärsiä, samoin työnteko.

• Mieli ja ärsytyskynnys voivat olla matalalla.

Ihmisellä on aivoissa ns. sisäinen keskuskello. Se on hermosolujen tiivistymä joka säätelee elimistön toimintoja valon mukaan. Sisäinen kello tahdittaa elimistön toimintoja ja lähes kaikki niistä noudattavat ainakin jonkinlaista vuorokausirytmiä. Keskuskellon avulla ne pysyvät tahdissa suhteessa toisiinsa.

Valon katoamisella aamuista on eniten vaikutusta. Kun aamut ovat hämäriä tai pimeitä, keskuskello alkaa jätättää ja alkaa tulla häiriöitä. Kirkasvalolaitetta tai sarastusvaloa käytettäessa kello saadaan pysymään oikeassa tahdissa ja kaamosoireet voivat poistua kokonaan, tai ainakin lievittyä.

Keinoja kaamosireiden lievittämiseen:
• Kirkasvalohoito, sarastusvalo
Aamuisella valohoidolla saat päivän käyntiin paremmin.
• Luonnonavalo
Ulkoile ja oleskele luonnonvalossa heti kun sitä tammi-helmikuun vaihteessa aletaan saada.
• Kuntoliikunta
Harrasta hengästyttävää ja sykettä nostavaa liikuntaa. (Vaikutus hitaampi kuin valolla)
• Sosiaalisuus, ihmissuhteet
Älä jää sohvannurkkaan nyhjöttämään! Tapaa ystäviä, vietä aikaa perheen kanssa.
• Terveellinen ruokavalio ja säännöllinen ateriarytmi
Vältä sokereita ja turhia hiilihydraatteja ja yritä vastustaa iltanapostelua.
• Uni- ja valverytmin säilyttäminen
Yritä pitää vuorokausirytmi mahdollisimman säännöllisenä ja vältä univelkaa.
• Jos kaamosoireilu aiheuttaa unettomutta...
...melatoniini auttaa.
...kehitä unensaanitia helpottavat iltarutiinit: lue, kuuntele musiikkia. Sammuta tv tai älypuhelin tuntia ennen nukkumaanmenoaikaa.
• Vältä stressiä

Kaamosmasennus

Kaamosoireilu voi muuttua kaamosmasennukseksi. Kaamosmasennuksesta kärsivillä masennusoireet rajoittuvat syksyyn tai talveen, mutta helpottavat kevään ja kesän aikana. Masennuskausi toistuu vuosittain aina samoihin aikoihin.

Toistuvasta kaamosmasennuksesta kärsii n. 1% väestöstä ja se on yleisempää naisilla kuin miehillä. Tautiluokituksissa kaamosmasennus luokitellaan masennuksen alamuodoksi ja sitä voidaan hoitaa myös masennukseen tarkoitetuilla lääkkeillä.