Unen merkitys aivoille

Aivomme ovat aktiiviset, olimmepa sitten unessa tai hereillä. Unen aikana aivot ovat vapaat ulkoisista virikkeistä ja niillä on aikaa huoltaa itse itseään. Valveilla ollessa aivojen hermosoluryhmät keskittyvät omaan erikoisalueeseensa, esim. aistien välittämän informaation käsittelyyn. Hereillä ollessa ihmisen aivojen eri osat ovat eri aikaan aktiivisia aina tilanteen ja tarpeen mukaan. Kun ulkoisia ärsykkeitä unen aikana ei ole, aivosolut ryhtyvät toimimaan samaan, hitaamapaan tahtiin. Unen ensimmäisen kolmanneksen syvän unen vaihe, on tärkein.

Mitä aivoissa tapahtuu unen aikana?

Unen aikana aivot tankkaavat itseensä ravintoa. Aivosolut käyttävät "polttoaineenaan" glukoosia ja laktaattia. Unen aikana aivot saavat laktaattia glykokeenivarstoista. Jos valvoo tai tekee töitä liian pitkään yhtäjaksoisesti, aivosoluilta loppuu energia ja ne siirtyvät automaattisesti unen rytmiin. Tästä puolestaan aiheutuu tarkkaamattomuutta ja virheidentekomahdollisuus kasvaa. Esimerkiksi suurta tarkkavaisuutta vaativassa tehtävässä, lennonjohdossa, henkilöt työskentelevät maksimissaan kaksi tuntia, jonka jälkeen on lepotauko jonka kesto on vähintään puoli tuntia, mielellään pidempikin. Samasta syystä ammattiautoilijoiden lepotauot ovat hyvin tarkkaan määrättyjä.

Unen aikana aivot karsivat turhia yhteyksiä ja informaatiota. Aivojen sata miljardia hermosolua käyvät keskenään jatkuvaa viestiliikennettä ja muodostavat lukemattomia uusia kytköksiä. Unen aikana aivot "putsaavat kovalevyn" ja turhat asiat ja kytkökset siivotaan pois. Myös tämä tapahtuu syvän unen aikana.

Adenosiini kertoo aivoille, paljonko unta ne tarvitsisivat. Mitä pidempään ihminen on hereillä, sen enemmän adenosiinia kertyy aivoihin ja ainoa keino päästä siitä eroon on nukkuminen. Kahvin piristävä vaikutus perustuu siihen, että kofeiini estää adenosiinin vaikutuksen.

Unen aikana aivot erottelevat tärkeät tiedot ja säilövät ne muistiin. Aivot myös vahvistavat ja kertaavat tärkeitä asioita. Tästä syystä nukkuminen ja uni ovat tärkeitä oppimisen kannalta.

Monelle on tuttu tunne se, että aamulla moni asia näyttää selkeämmältä, on syntynyt jopa valmis ratkaisu johonkin mieltä askarruttaneeseen asiaan. Tämä johtuu siitä, että aivot myös yhdistävät jo muistissa olevia asioita uuteen informaatioon. Sanonta "nukutaan yön yli" ei ole siis tuulesta temmattu.

Unen aikana hermosolut puhdistuvat. Syvän unen aikana tuhannet miljardit gliasolut poistavat hermosoluista kuona-aineita. Aktiivisissa hermosoluissa syntyy mm. viallisia proteiineja jotka ovat hyvin haitallisia aivosoluille. Alzheimerin taudissa aivoista on löydetty suuria määriä mm. amyloideja, jotka ovat yksi haitallinen aine. Univaje ei välttämättä aiheuta Alzheimerin tautia, mutta riittävä, säännöllinen, hyvälaatuinen uni saattaa osaltaan suojata siltä ja monilta muilta vakavilta mielen sairauksilta.

Unen aikana aivomme käsittelevät myös tunteita. Koska riittävä, hyvä uni tasapainottaa hermoston toimintaa, vaikuttaa se myös tunne-elämäämme ja henkiseen tasapainoomme. Unettomuuteen, tai liian vähäiseen uneen, liittyy usein myös mielialan ongelmia. Liian vähän nukkuvien on vaikea säädellä tunteitaan ja usein esiintyy myös itsetunto-ongelmia ja masennusta. Unet ovat aivojen omaa psykoterapiaa ja välttämättömiä mielenterveyden ylläpitämisessä.