Sisäänhengitettävät, mikroskooppiset suolakiteet puhdistavat ja huoltavat hengityselimiäsi.
Muutaman minuutin päivittäisellä käytöllä voit saada apua mm. - siitepöly- ja muihin hengitystieallergioihin - astmaan -
keuhkoputkentulehdukseen - hengityselinten kroonisiin tulehduksiin - flunssaan ja nuhaan - tupakoinnin aiheuttamiin hengityselinvaivoihin
Suolapiipun keskimääräinen käyttöikä on n. 3 vuotta!
Suolapiipun käytöllä ei ole minkäänlaisia sivuvaikutuksia. Sitä voivat käyttää myös raskaana olevat naiset ja korkeasta verenpaineesta kärsivät henkilöt. Suolapiippua voit käyttää päivittäin niin monta kertaa, ja niin pitkään, kuin tunnet tarvitsevasi. Suolapiippu sopii myös kausittaiseen käyttöön esim. siitepölyallergian tai flunssan oireiden lievittämisessä.
Suola astman ja allergian hoidossa
Suolahoidolla ei pystytä parantamaan astmaa tai allergiaa, mutta useimmiten oireita pystytään lievittämään ja ennaltaehkäisemään. Suola sopii astman ja allergian hoidoksi kaiken ikäisille muista perussairauksista tai lääkkeistä riippumatta.
Suolapiippu sisältää vuorisuola (ns. haliitti)- suolakiteitä. Suolapiipun® kautta sisään hengitettyinä, suolakiteiden 12-16 miljoonaa vuotta vanhat, terveyttä edistävät tehoaineet pääsevät vaikuttamaan sekä ylä- että alahengityselimiin.
Suolapiipussa olevan suolan vaikuttavat aineet: 50–60 grammaa keskimioseenista peräisin olevaa haliittia: NaCl 98,7%, CaSO4 0,1%, MgCl 0,028%, CaCl2 0,13%, Fe2O3 0,00056%, lisäksi jonkin verran K, J ja Br.
Koska ylä- ja alahengitystiet (nenä ja keuhkot) ovat yhteydessä toisiinsa, allergiseen reaktioon liittyvä tulehdus saattaa levitä nenän alueelta keuhkoihin ja aiheuttaa allergisen astman puhkeamisen.
Astma on Suomessa lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Astmaa sairastaa arviolta 5–7 % lapsista. Yhtä monella lapsella on ajoittaisia astman kaltaisia oireita.
Pitkään astma jaettiin karkeasti kahteen ryhmään, allergiseen astmaan ja ei-allergiseen astmaan, mutta nykyään se jaotellaan useampaan eri tyyppiseen alatyyppiin.
N. 15-18 % aikuisiän astmoista on työperäisiä. Erityisen riskialttiita aloja ovat elintarvikeala (mm. leipurit), maanviljelys, maalaus- ja remontointi, kemianteollisuus, siivous ja sairaalatyö.
Usein hieman naureskellaan esim. maapähkinäpussin kyljessä olevalle tekstille ´saattaa sisältää pieniä määriä pähkinää´, mutta teksti on ihan oikein: pähkinöiksi sanotaan monen eri kasvisuvun edustajia eivätkä kaikki pähkinöiksi kutsut ole oikeasti pähkinöitä.