Ultraviolettisäteily, haitat ja hyödyt

Ultraviolettisäteily (UV) on näkymätöntä elektromagneettista säteilyä, joka on peräisin auringosta. Ultraviolettisäteiden aallonpituus vaihtelee. UVC-säteet ovat lyhyimpiä ja ne jäävät ilmakehään. UVB- (280–320 nm) ja UVA-säteistä (320–400 nm) osa jää ilmakehään, mutta osa ehtii maahan asti. Pohjoisella pallonpuoliskolla UVB-säteilyä ei marraskuun alusta helmikuun loppupuolelle ole juuri lainkaan, ja UVA-säteilyäkin hyvin vähän. Muina aikoina aurinko on lähempänä ja säteilyä on enemmän.

UV-säteilyllä on sekä myönteisiä, että kielteisiä vaikutuksia ihmiseen.

HAITAT

UV-säteily ruskettaa, mutta myös polttaa
Ihon ruskettuminen on ihon oma puolustusmekanismi UV-säteilyn haittavaikutuksia vastaan. Mitä vaaleampi ja ohuempi iho on, sen vähemmän siinä on melaniinia, joka tummentuu UV-säteilyn vaikutuksesta. Suomalaisista vajaa 5 % ei rusketu juuri ollenkaan ja neljännes ruskettuu huonosti. Jo alle puolen tunnin oleskelu keskikesän tai etelän lomakohteen auringossa aiheuttaa ihon palamisen: iho punottaa ja kuumottaa. Pahimmassa tapauksessa iho voi palaa rakkuloille. Rusketus ei estä ihon palamista: UV-säteet voivat vahingoittaa ihon kudoksia rusketuksesta huolimatta.

UVA-säteily ruskettaa (ja polttaa) myös lasin läpi. Esim. ammattiautoilijoiden kädenselät ja kasvojen toinen puoli voivat olla päivettyneet jo varhain keväällä. Kasvojen ikkunanpuoleisella puolella ihon vanhenemisen merkit ovat myös näkyvämpiä. Tavallinen lasi pystyy suodattamaan UVB-säteet, mutta UVA-säteet tulevat senkin läpi.

UV-säteily vanhentaa ihoa
Iän myötä ihoon muodostuu ryppyjä, siihen tulee maksaläiskiä ja kesakoita ja sidekudos rappeutuu. Kollageenin vähenemisen myötä myös sen joustavuus ja kimmoisuus vähenee. Ryppyisyyteen vaikuttavat geenien ja elintapojen lisäksi ihon saaman UV-säteilyn määrä. UVB-säteily vaikuttaa ihoon eniten, koska se polttaa ihoa.

UV-säteily lisää ihosyöpäriskiä
UV-säteilyä pidetään pääsyynä aurinkokeratooseihin. Aurinkokeratoosi on solujen kypsymishäiriö. Ne näyttäytyvät punertavina läiskinä ihon valovaurioalueilla. Okasolusyövät kehittyvät aurinkokeratooseista. Varsinkin UVA-säteily lisää myös ihon tyvisolusyöpä- ja melanoomariskiä.

UVB-säteily lisää kaihin todennäköisyyttä
Silmän mykiön samentumista, kaihia, on kolmea tyyppiä: tumakaihi, kuorikaihi ja kapselin alainen kaihi. Kuorikaihin kehittyminen nopeutuu UV-säteilyn vaikutuksesta. Kunnolliset aurinkolasit suojaavat silmiä säteilyltä.

Solarium
Solariumit tuottavat UVA-säteilyä ja niissä piilevät samat vaarat kuin auringossa. Ihotyypistä riippuen solariumissa voi käydä turvallisesti 10 - 15 kertaa talven aikana. Solariumiin ei pidä mennä mikäli iho on akuutisti palanut, iho palaa helposti auringossa, iho ei rusketu auringossakaan, ihossa on paljon luomia tai pisamia, suvussa on ihosyöpää tai käytössä oleva lääke tai kosmetiikka herkistää valolle. Myöskään lasten tai alle 18-vuotiaiden nuorten ei tulisi käyttää solariumia.

HYÖDYT

UV-säteily parantaa ihotauteja tai lievittää niiden oireita
UVB-säteilyn hoitava vaikutus perustuu osittain sen tulehdusta hillitseviin ominaisuuksiin. Se vaikuttaa myös ihosolujen jakautumiseen, vähentää sarveiskerroksen läpäisevyyttä ja paksuntaa orvaskettä.

Auringosta ja UVB-säteilystä voi olla hyötyä mm. psoriasiksen, atooppisen ekseeman ja erilaisten nokkosihottumien hoidossa, sidekudossairauksia puolestaan hoidetaan UVA-säteillä.

Hoitoa voi saada kotimaassa valohoitona, mutta yksi miellyttävä tapa on matkustaa talvella etelän aurinkoon ja ottaa hoito ns. ilmastohoitona. Myös tuliperäisten saarten (esim. Lanzarote) hiekan ja veden sanotaan tekevän hyvää iholle. Niiden vesi ja maaperä sisältävät mineraaleja ja hivenaineita, jotka tutkimusten mukaan auttavat erilaisiin ihosairauksiin, kuten psoriasikseen.

UV-säteily vähentää syöpävaaraa
Mikäli aurinkoaltistus on tasaista ja kohtuullista, eikä iholle tule palovammoja, se saattaa vähentää monien syöpien, jopa melanooman riskiä. Runsaasti auringonvalossa oleskelevilla on havaittu esiintyvän vähemmän mm. rinta-, munasarja-, virtsarakko-, suolisto- ja eturauhassyöpiä.

D-vitamiini
Auringon UV-säteily muodostaa ihossa D3-vitamiinia. Se muuttuu maksassa kalsidioliksi, joka edesauttaa kalsiumin imeytymistä.
Uv-säteilyn tarve D3-vitamiinin tuotantoon ei ole suuri: kahdesti viikossa 15 minuttia kesäpäivän aurinkoa riittää. Suomessa tätä aurinkoa ei tietenkään ole saatavilla ympärivuotisesti, eli suun kautta nautittavat vitamiinit ovat hyödyksi.

SUOJAUTUMINEN

Paras tapa välttää UV-säteitä on pysytellä poissa auringosta tai olla ainakin varjossa. UV-säteilyn hyödyt saa ilman suoraa paahdettakin, eikä iho pala niin herkästi. Myös vaatteet, aurinkolasit ja suojavoiteet auttavat. Erityisen tärkeää on suojata lasten herkkä iho säteilyltä: t-paita ja lippalakki on syytä pitää päällä varsinkin veden äärellä, missä vesi heijastaa säteilyn moninkertaiseksi. UV-säteilystä n. 40% tunkeutuu myös kirkkaaseen rantaveteen: lapsen herkkä iho saattaa palaa vesileikeissäkin. On todettu, että lapsena ihonsa useaan kertaan polttaneilla aikuisilla on moninkertainen riski sairastua ihosyöpään.

Omaa ihoa on syytä tarkkailla. Hyvin vaaleaihoiselle jo 15 minuuttia etelän lomakohteen suorassa auringonpaahteessa voi riittää yhdelle päivälle, tämän jälkeen on syytä hakeutua varjoon tai ainakin peittää iho vaatteella.

Jos säteilyn määrän arvioiminen tuntuu hankalalta, voi turvautua ilmatieteenlaitoksen sivuilta löytyvään UVI-ennusteeseen. Selkeällä kartalla näkyy koko maailman UV-indeksit ja sieltä on helppo tarkistaa esim. lomakohteen kulloinenkin säteilymäärä. Suojautumisen tarve alkaa, kun UV-indeksi on 3. Suomessa UV-indeksi on keväthangilla tätä luokkaa, keskikesällä, aurinkoisena päivän se on 6:n paikkeilla.

HELPOT MUISTISÄÄNNÖT

1. Tarkkaile varjoasi
Iho on syytä suojata viimeistään silloin, kun varjosi on itseäsi lyhyempi: mitä korkeammalla aurinko on, sitä enemmän UV-säteilyä.

2. Puolipilvinenkään ei ole turvallinen
UV-säteily läpäisee myös pilvet. 90% säteilystä tulee ohuen pilven läpi, vain paksu sadepilvi vähentää säteilyn vaarattomalle tasolle.

3. Muista suojautua myös tunturivaelluksilla, hillasoilla ja veneillessä
Vain osa UV-säteilystä tulee suoraan auringosta, puolet tulee ns. hajasäteilynä. Varsinkin avoimilla paikoilla UV-altistus voi olla yllättävän suuri. Vuoristossa UV-indeksi voimistuu. Myös erilaiset pinnat kuten lumi, vesi ja vaalea hiekka voivat voimistaa säteilyä.

4. Tee kesällä sisätyöt keskipäivällä, ulkotyöt aamulla tai illalla
Suomessa koko kesäpäivän säteilystä noin puolet tulee klo 11-15. Tällöin on syytä suojautua, mutta aamulla ja illalla auringon ollessa matalammalla säteily on heikompaa eikä aurinkosuojaa tarvita.

5. Hitaasti hyvä tulee
Varjossakin ruskettuu, mutta iho altistuu vain noin puolelle säteilystä.