Sepelvaltimotauti ja sen hoito ja ehkäisy

Kuten monen muunkin kroonisen vaivan ja sairauden, myös sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon löytyy usein ratkaisu lautaselta. Mutta mikä sepelvaltimotauti on, miten se oireilee ja miten sitä voidaan hoitaa?

Sepelvaltimotauti on yksi yleisimmistä suomalaisista kansantaudeista. Sydän- ja verisuonitaudit, joihin sepelvaltimotautikin kuuluu, kuormittavat eniten julkista terveydenhuoltoa. Tällä hetkellä sepelvaltimotautiin kuolee yhtä paljon naisia kuin miehiä.

Sepelvaltimotauti johtuu sepelvaltimoiden seinämien kalkkeutumisesta, kovettumisesta ja ahtautumisesta. Sepelvaltimot huolehtivat sydänlihaksen hapensaannista. Jo toisenkin sepelvaltimon ahtauma saattaa aiheuttaa hapenpuutetta ja verenkierron häiriöitä sydämessä. Pahimmillaan sepelvaltimotauti aiheuttaa äkillisen kuoleman näennäisesti terveellä ihmisellä.

Sepelvaltimotaudin yleisimmät riskitekijät
• ikä
• korkea kolesteroli
• korkea verenpaine
• diabetes
• tupakointi

Sepelvaltimotaudin oireet
Tavallisin oire on rintakipu joka alkaa ruumiillisessa rasituksessa (angina pectoris). Kipua voi esiintyä myös ruokailun jälkeen tai stressaavissa tilanteissa. Kipu tuntuu useimmiten keskellä rintaa, mutta se voi säteillä mm. olka- ja käsivarsiin, selkään lapojen väliin tai ylävatsan alueelle. Oire häviää yleensä muutamassa minuutissa joko nitrolääkkeellä tai levolla.

Myös ylävatsassa tuntuva polttava kipu voi olla oire sepelvaltimotaudista.

Varsinkin vanhuksilla ja naisilla sepelvaltimotauti voi ilmetä myös rasituksen myötä tulevana, mutta ohimenevänä hengenahdistuksena tai rintakipuna.

Huom! Vaikka näitä lievempiä oireita ei olisikaan, ensimmäinen oire voi olla jopa lievä tai vakava sydäninfarkti.

Sepelvaltimotaudin diagnosointi
Rasitusrintakipuna oireilevaa sepelvaltimotautia ei pystytä toteamaan tavallisessa lääkärintarkastuksessa tai edes EKG:ssä. Diagnoosin tekoon tarvitaan rasituskoe jossa potilas polkee kuntopyörää ja sydämen sähkökäyrää seurataan rasitusta lisättäessä. Jos kokeen aikana ilmenee rintakipua ja EKG:ssä todetaan sydänlihaksessa hapenpuutetta, voidaan diagnoosi vahvistaa.

Sepelvaltimotaudin lääkehoito
Ensimmäinen hoitokeino on lääkehoito. Kaikkia sepelvaltimotautia sairastavia hoidetaan asetyylisalisyylihappolääkkeellä, jonka tarkoituksena on ehkäistä valtimoveritulpan muodostuminen sepelvaltimoon. Myös verenohennuslääkkeet ehkäisevät tukosten syntymistä.

Nitrovalmisteet vaikuttavat nopeasti rintakipuun. Ne potilas annostelee itse ja ottaa tarvittaessa. Tehokkudestaan huolimatta nitro on vaaraton lääke, eikä sillä juurikaan ole sivuvaikutuksia. Nitroa on olemassa tablettina ja suusuihkeena.

Sepelvaltimotaudin oireiden ehkäisyyn voidaan käyttää myös beetasalpaajia, kalsiumkanavan salpaajia ja pitkävaikutteisia nitraatteja.

Sepelvaltimotaudin etenemisen ehkäisy
Kolesterolin ja verenpaineen pitäminen mahdollisimman alhaisena ovat tärkeimmät taudin etenemisen ehkäisykeinot. Myös mahdollisen diabeteksen hyvässä hoitotasapainossa pitäminen on ensiarvoisen tärkeää.

Sepelvaltimotaudin kirurginen hoito
Mikäli lääkitys ei auta sepelvaltimotaudin oireiden hoitoon ja ehkäisyyn, tehdään potilaalle joko sepelvaltimon pallolaajennus tai ohitusleikkaus. Mm. ahtaumien laadusta ja potilaan muusta terveydentilasta ja toiveista riippuu se, kumpi leikkaus tehdään.

Sepelvaltimotaudin ja sen etenemisen ehkäisy elintavoilla
Sepelvaltimotautia ehkäistään aivan samalla tavalla kuin esim. 2-tyypin diabetesta, erilaisia selkä- ja nivelsairauksia , astmaa ja muita kroonisia tulehdussairauksia , korkeaa kolesterolia ja verenpainetta :
Syö terveellisesti ja monipuolisesti, liiku. Siinä se kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Koska korkea verenpaine ja kolesteroli lisäävät riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, myös niiden alentaminen ruokavalion keinoin on hyödyllistä. Paremman ruokavalion ansiosta näiden lääkitystä voidaan usein vähentää, joskus jopa lopettaa kokonaan.

Syö runsaasti vihanneksia, hedelmiä ja marjoja.
Niiden sisältämä kalium auttaa verenpaineen alentamisessa.

Vähennä hiilihydraatteja, mutta käytä täysjyväviljoja silloin kun nautit vilajtuotteita.
Kaura on erityisen terveellistä sydämelle.

Nauti lihatuotteita kohtuudella ja korvaa sitä aterioilla esim. palkokasveilla.
Kasvissyöjien verenpaine on tutkitusti alempi kuin sekasyöjien tai runsaasti lihaa syövien verenpaine. Useimmat lihatuotteet sisältävät paljon myös kovia rasvoja.

Nauti maitotuotteita kohtuudella ja suosi vähärasvaisempia vaihtoehtoja.

Vähennä suolaa.
Käytä jodioitua mineraalisuolaa. Suurin osa ruokavalion suolasta tulee nykyisin ostetusta leivästä ja valmisruoista ns. piilosuolana. Vältä siis eineksiä ja valitse leipähyllystä vähäsuolaisempi vaihtoehto.

Jos verenpaineesi on korkea,vältä salmiakkia ja lakritsia.

Suosi kasvi- ja kalaöljyjä.

Liikunta
Pyri liikkumaan ainakin puoli tuntia joka päivä. Hyviä liikuntamuotoja ovat esimerkiksi kävely, jooga ja uinti.

Rentoutuminen
Käytä viisi minuuttia päivässä stressiä vähentävään ja verenpainetta alentavaan hengittämiseen: hengitä nenän kautta sisään niin syvään, että vatsasi laajenee. Pidätä hengitystä pari sekuntia ja puhalla sitten kaikki ilma rauhallisesti suun kautta ulos. Jatka hengittelyä ja tunnet, kuinka kehosi rentoutuu.

Lopeta tupakointi ja käytä alkoholia vain kohtuullisesti.

Näillä elämäntapamuutoksilla pienennät samalla riskiä sairastua moniin muihinkin sairauksiin ja elämänlaatusi parenee monilla tavoin.