Huoneilman kosteuden merkitys hyvinvoinnille

Huoneilman kosteuden merkitys hyvinvoinnille

Kosteuden aiheuttamista terveyshaitoista puhutaan paljon, mutta myös ilman kuivuudesta voi olla haittaa terveydelle ja hyvinvoinnille. Varsinkin talvella moni kärsii liian kuivasta sisäilmasta ja etenkin keskuslämmitystaloissa, suoralla sähköllä lämmitetyissa taloissa ja tehokkaasti ilmastoiduissa tiloissa voi tulla ongelmia.

On ihan tavallista että talvella asunnon suhteellinen kosteus laskee alle kymmeneen prosenttiin. Liian kuiva huoneilma saattaa aiheuttaa piyasi terveyshaittoja, myös harmittomia, mutta kiusallisia vaivoja. Silmät kutisevat. Varsinkin näyttöpäätetyöskentely voi olla erityisen hankalaa. Kurkkua kuivaa, tuntuu vaikealta hengittää. Nenän limakalvot kuivuvat ja aristavat. Nenä tuntuu tukkoiselta kun limakalvot muodostavat liian vähän tai liian sitkeää limaa. Kasvojenkin iho tuntuu kuivalta ja karhealta, huulet rohtuvat.

Suomessa ulkoilman suhteellinen kosteus on kesällä 65–75 % ja talvella 85–90 %. Miksi sitten sisäilma on talvella niin paljon kuivempaa?

Absoluuttinen kosteus ilmoittaa veden tai vesihöyryn määrän tietyssä tilavuudessa ja kuvaa nimensä mukaisesti ilman absoluuttista vesisisältöä. Suhteellinen kosteus, se jolla sisäilman kosteutta mitataan ja ilmaistaan, on puolestaan todellisen vesihöyrynpaineen ja kyllästyshöyrynpaineen välinen suhde tietyssä lämpötilassa. Vaikka suhteellinen kosteus ei muutu paljoa vuodenaikojen mukaan, absoluuttista kosteutta on enemmän kesällä: ilmassa on noin viisi kertaa enemmän vesihöyryä kuin talvella.

Talvella sisäilman suhteelliseen kosteuteen, lähinnä sen puuttumiseen, vaikuttaa eniten lämmitys. Kosteutta puolestaan muodostuu mm. ihmisistä itsestään, pyykin kuivaamisesta, ruoanlaitosta ja suihkusta ja saunomisesta. Nykyään koneellistunut, tehokas ilmanvaihto vie usein pois tätä luonnollista kosteutta ja korkeat sisälämpötilat kuivattavat huoneilmaa entisestään. Jos sisäilman lämpötilaa hieman lasketaan, suhteellinen kosteus nousee jonkin verran.

Mikä olisi "oikea" ilman suhteellinen kosteus asuintiloissa?
Samoin kuin lämmön, myös ilmankosteuden eri ihmiset kokevat eri tavalla. Jotkut pitävät viileästä, toiset lämpimästä. Jotkut eivät kärsi huoneilman kuivuudesta, toisille se voi olla suurikin ongelma. Myös asukkaiden ikä ja terveydentila vaikuttavat kokemukseen. Hengityselinvaivoista, joko akuuteista tai kroonisista, kärsivän oloa saattaa helpottaa hieman kosteampi ilma. Huoneilman suhteellinen kosteus ei kuitenkaan jatkuvasti saisi olla yli 45%. Jos kosteus alkaa tiivistyä ikkunoihin tai muihin kylmiin pintoihin, ilmankosteus on liian korkea. Tällainen kosteus alkaa pitkään jatkuessaan tunkeutua pahimmassa tapauksessa rakenteiden sisään.

Myös eri huoneiden käyttötarkoitus voi vaikuttaa lämmön ja kosteuden tarpeeseen. Esim. makuuhuoneessa lämpötila kannattaa pitää hieman alhaisempana kuin vaikkapa olohuoneessa: viileässä uni on parempaa ja ilma luontaisesti kosteampaa. Tarpeettoman lämmin huoneilma tuntuu helposti myös tunkkaiselta.

Eri tahot suosittelevat hieman erilaisia ilmankosteuksia. Hengitysliiton suositus talvella on 20–40 %, ilmankostutinvalmistajan suositus on jonkin verran korkeampi, 30–45 %.

Mikä avuksi?

Kostuta huoneilmaa
Huoneilmaa voi tarvittaessa kostuttaa ilmankostuttimella. Ilmankostutin on pidettävä puhtaana eikä siinä saa seisottaa vettä. Likainen ilmankostutin levittää huoneilmaan mikrobeja.

Jos kostutettava alue ei ole suuren suuri, voi pienestä, pöydällä pidettävästä ilmankostuttimesta saada riittävän avun. Pienen kostuttimen voi myös ottaa matkalle mukaan jos kärsii esim. hotellihuoneiden tai laivan hyttien ilmastoidun ilman kuivuudesta. Pienet ilmankostuttimet ovat käteviä myös työpöydällä. Sopiva ilmankosteus auttaa jaksamaan ja keskittymään paremmin ja vähentää mm. silmien kuivumista ja väsymistä näyttöpäätteellä työskennellessä.

Käytä Suolapiippua
Suola lisää limakalvojen eritystä ja solujen uudismuodostusta, puhdistaa ja parantaa limakalvojen toimintakykyä ja vähentää näin niiden kuivumista. Suolapiippua voi käyttää päivittäin tai tarvittaessa. 

Juo enemmän vettä
Myös elimistön sisäinen kosteuttaminen on tärkeää vaikka se ei aina yksin riitäisikään.

Käytä talvella B-vitamiinilisää
B2-vitamiini, eli riboflaviini, on vesiliukoinen vitamiini, jolla on tärkeitä tehtäviä solujen aineenvaihdunnassa ja energian tuotannossa. B-ryhmän vitamiinit auttavat pitämään ihon ja limakalvot paremmassa kunnossa ja näin ne selviävät kuivan huoneilman aiheuttamista koettelemuksista paremmin.

Hanki ilmaa puhdistavia ja kosteuttavia viherkasveja
Kasvitkin hengittävät, mutta päinvastoin kuin ihminen ne tuottavat happea ja kuluttavat hiilidioksidia. Tämän lisäksi ne haihduttavat kosteutta ja saavat samalla sisäilman liikkeeseen.

Koska viherkasvit haihduttavat kosteutta, ne myös tarvitsevat sitä voidakseen hyvin. Optimaalisin suhteellinen ilmankosteus huonekasveille olisi 35–65 %, mutta näin korkeat luvut ovat tietysti liikaa tavallisissa asuinhuoneissa. Päivittäinen lehtien sumuttelu, varsinkin talvella, tekee niille hyvää. Samalla ilmankosteus huoneessa nousee hetkellisesti. Viherkasvit kannattaa viedä joskus myös ihan kunnon suihkuun: pölyttömät, puhtaat lehdet tekevät työnsä tehokkaimmin.

Tehokkaasti kosteuttavat ja puhdistavat:

Kultapalmu (Dypsis lutescens)
Kultapalmu kosteuttaa ilmaa. NASAn tekemän Clean Air Study -tutkimuksen mukaan se poistaa ilmasta myös formaldehydiä, ksyleeniä ja tolueenia. Voidakseen hyvin talven yli, kultapalmu kaipaa päivittäistä suihkuttelua ja suhteellisen tasaista mullan kosteutta.

Sulkasaniainen (Nephrolepis exaltata)
Myös sulkasanianen lisää ilmankosteutta. Monet ohutlehtiset kasvit haihduttavat saamaansa vettä ilmaan tehokkaasti. Myös saniaisia kannattaa suihkutella ahkerasti, mutta liikaa kastelua kannattaa talvella varoa.

Hapettavat ja puhdistavat:

Lääkealoe (Aloe Vera)
Toisin kuin monet muut kasvit, aloe erittää happea öisin, siksi se sopii makuuhuoneeseen erittäin hyvin. Myös muut kuivissa oloissa viihtyvät kasvit pitävät ilmarakonsa auki öisin. Näitä ovat mm. kaktukset, traakkipuut ja mehikasvit. Traakkipuita ja mehikasveja kannattaa talvella kastella niukasti, mutta sumuttelu tekee niillekin hyvää.

Anopinkielet (Sansevieria trifasciata)
Kuten aloet, myös anopinkielet ovat aktiivisimmillaan öisin. Silloin ne erittävät happea ja poistavat ilmasta epäpuhtauksia.

Tehokkaasti puhdistavat:

Limoviikuna (Ficus benjamina)
Limoviikuna puhdistaa ilmaa. Se poistaa ilmasta mm. formaldehydiä, ksyleeniä ja tolueenia.

Rönsylilja (Chlorophytum capense)
Rönsyluljalajikkeita on useita ja ne sopivat erityisen hyvin näyttäviksi amppelikasveiksi. Rönsyliljat ovat helppohoitoisia ja nopeakasvuisia ilmanpuhdistajakasveja.

HUOM!
Viherkasvit saattavat aiheuttaa allergiaoireita, joskin se on hyvin harvinaista. Yleisimpiä oireita ovat nuha, ihottuma tai astmaattiset oireet.

Allergiaoireita aiheuttavat viherkasvien siitepöly ja maitiaisnesteet. Maitiaisnestettä erittäviä kasveja ovat mm. viikunat (fiikukset, Ficus - erityisesti limoviikuna), jukkapalmut, tyräkit, traakkipuut ja viirivehka. Näitä ja kukkivia, tai muuten voimakkaasti tuoksuvia, viherkasveja kannattaa siis välttää ainakin makuuhuoneessa jos epäilee niiden aiheuttavan allergisia oireita.