logo Palaa etusivulle

.: Kaikki aihealueet

10 kysymystä siitepölyallergiasta

.: Muut artikkelit aiheesta Allergiat

Artikkelikuva

1. Mistä siitepölyallergia johtuu?
Siitepölyallergikolla elimistön oma puolustusjärjestelmä toimii virheellisesti sinänsä harmittomia ja vaarattomia ulkoisia tekijöitä kohtaan. Hengitysteihin kulkeutuneet siitepölyhiukkaset aktivoivat elimistön puolustusjärjestelmän ja tuloksena on allerginen reaktio ja sen oireet.

2. Miten erottaa allergisen nuhan tavallisesta nuhasta?
Allergisen nuhan oireita ovat yleisimmin kirkas, vetinen erite nenästä, nenän tukkoisuus ja silmien punoitus ja kutina. Myös väsymys, haluttomuus, uneliaisuus ja päänsärky voivat olla siitepölyallergian oireita. Flunssan oireisiin kuuluvan nuhan erite on paksumpaa ja värillistä. Flunssaan liitty usein myös kuume tai lämpö, lihassärky ja/tai kurkkukipu jotka eivät kuulu allergisen nuhan oireisiin.

3. Milloin siitepölyallergian lääkitseminen pitäisi aloittaa?
Jos siitepölyallergian oireet ovat lieviä, lääkitys aloitetaan ensimmäisten oireiden ilmaantuessa. Suolapiipun käyttö kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen siitepölykauden alkamista. Se puhdistaa limakalvoja ja parantaa niiden vastustuskykyä ennaltaehkäisevästi.

4. Mitkä kasvit aiheuttavat siitepölyallergiaa?
Periaatteessa kaikki tuulipölytteiset kasvit voivat aiheuttaa allergiaoireita. Suomessa yleisimpiä allergisen nuhan aiheuttajia ovat leppä, pähkinäpensas, koivu, heinä ja pujo. Havupuut, mänty, kuusi ja kataja, eivät yleensä allergisoi, mutta joinakin vuosina, kun siitepölyä on poikkeuksellisen runsaasti, saattavat nämäkin puulajit saada allergikon aivastelemaan.

5. Kuinka pitkään siitepölykausi kestää?
Siitepölykausi on pidentynyt viime vuosina huomattavan paljon. Herkimmät saavat oireita jo helmikuussa kun keski-Euroopasta ja Baltiasta kulkeutuu siitepölyä tänne Pohjolan perukoille. Etelärannikolla ja lounais-Suomessa pähkinän kukinta alkaa helmikuussa ja siitä siitepölykausi jatkuu aina syyskuulle asti. Syksyllä oireita voivat aiheuttaa homeet ja itiöt lumen tuloon asti.

Allergiakauden pituus riippuu viimekädessä siitä, mille kaikille siitepölyille henkilö on allerginen.

Kukintakalenteri
Siitepölyallergiat ja ilmastonmuutos

6. Milloin pitäisi mennä lääkäriin siitepölyallergian takia?
Jos oireet ovat niin vaikeita, että käsikauppalääkkeet eivät niitä lievitä, on mentävä lääkärin vastaanotolle. Myös, jos haaveilee siitepölyallergian siedätyshoidosta, lääkärissä käynti on välttämätöntä.

7. Voiko siitepölyallergiaa hoitaa lääkkeettömästi?
Jos oireet eivät ole kovin voimakkaita, Suolapiippu tai nenähuuhtelukannu saattavat riittää, mutta yleensä aivastelu ja nuha häiritsevät normaalia elämää sen verran, että lääkehoitoakin tarvitaan ainakin silloin, tällöin. Lääkkeitä ei kannata syödä turhaan vaan ainoastaan silloin, kun niille tuntuu olevan tarvetta. Suolapiippua voi käyttää päivittäin.

Allergian siedätyshoito

8. Miksi allergista nuhaa pitää hoitaa?
Allergisesta nuhasta kärsivällä henkilöllä on nelinkertainen riski sairastua allergiseen astmaan. 10-15 % allergianuhasta kärsivistä henkilöistä kärsii myös astmasta ja 70 % astmaatikoista kärsii allergisesta nuhasta.

Siitepölyallergia ja astma

9.Milloin siitepölyä on eniten ilmassa ja milloin vähiten?
Eniten siitepölyä on ilmassa päivällä. Varsinkin tuulisena, aurinkoisena päivänä sitä saattaa leijua ilmassa moninkertainen määrä esim. aamuun verrattuna. Aamulla, illalla, viileinä päivinä ja sateen jälkeen siitepölyä on vähiten.

10. Etelässä ei kasva koivuja, pitääkö silti ottaa allergialääkkeet mukaan lomalle?
Pitää ja kannattaa. Vaikka muiden maiden kasvit ovat meille lajeina vieraita, niiden siitepölyt voivat aiheuttaa allergiaoireita. Tutun lääkkeen mukaan ottaminen on helpompaa kuin ryhtyä etsimään apteekkia ja sopivaa lääkettä vieraassa paikassa.

Allergiat ja matkailu