.: Kaikki aihealueet .: Kaikki artikkelit aiheesta Allergiat
Allergiakodin tekstiilit
Perheessä on todettu allergia jota huonepöly pahentaa. Pitääkö nyt luopua matoista, ryijyistä ja sohvatyynyistä? Pitääkö kodista tehdä kliininen ja suosia pelkkiä helposti pyyhittäviä pintoja?
Ei, ei tarvitse. Tärkeintä on luoda yleistä järjestystä, suosia toimivia säilytysratkaisuja ja sitten miettiä niitä pehmeitä materiaaleja allergian kannalta. Se ei nykyään ole ollenkaan niin hankalaa, vaihtoehtoja on paljon.
Matot
Usein ensimmäinen huolenaihe ovat matot. Pitääkö niistä luopua kokonaan?
Hyviä uutisia: ei tarvitse. Saksan allergia- ja astmaliitto teetti tutkimuksen jossa todettiin, että tiloissa joissa oli sileä, paljas lattiapinnoite, saattoi sisäilman hienojakoisen pölyn pitoisuus olla jopa suurempi kuin tiloissa, joissa oli tekstiilimatto. Eli vaikka tekstiili sinällään saattaisi pölytä, se myös sitoo pölyä.
Tiukkaan kudotut, sileät villa-, puuvilla- ja silkkimatot, paperinarumatot ja lyhytnukkaiset matot sopivat allergiakotiin parhaiten. Pitkänukkaisempaakin mattoa voi harkita jos jaksaa huolehtia sen huolellisesta imuroinnista ja pesettää maton ainakin kerran vuodessa. Pitkänukkaiseen maton materiaaliksi kannattaa valita pölyämätön keinokuitu.
Suomessa mattoja on ollut tapana tampata ja tapa on jäänyt elämään tehokkaista pölynimureista huolimatta. Tampatessa maton rakenne ja pinta saattavat kärsiä, jopa rikkoontua, ja tämä vain lisää maton pölyämistä entisestään. Huolellinen imurointi on parempi vaihtoehto, mutta mattoja voi toki tuulettaa ulkona. Siitepölyaikana tuulettamista ei kuitenkaan suositella.
verhot
Verhoistakaan ei tarvitse luopua, mutta kannattaa suosia ilmavia, helposti pestäviä verhoja tai kaihtimia. Samettia tai muita raskaita, pölyä kerääviä materiaaleja on syytä välttää.
Kun hankkii verhoja, on tarkistettava niiden pesunkestävyys. Kangasmateriaaleista käytännöllisimpiä ovat sileäpintaiset kankaat kuten sileä puuvilla, puuvillasatiini, vahattu puuvilla eli sintsi ja polyesteri.
Sohva ja muut verhoillut huonekalut
Pehmustettujen huonekalujen verhoilukankaiden tulisi olla tiivis- tai sileäpintaisia. Myös pintanahka ja mokka ovat hyviä vaihtoehtoja.
Nykyisin on saatavilla hyvin laajat valikoimat verhoilukankaita jotka ovat paitsi allergiaystävällisiä, myös eläväpintaisia. Sohvaa tai muuta verhoiltua kalustetta hankkiessa kannattaa kääntyä asiantuntevan myyjäliikkeen puoleen. Osaavalla henkilökunnalla on tieto myös eri kankaiden käsittelyistä, pesuohjeista ja näin ollen myös niiden allergiaystävällisyydestä.
Koristetekstiilit
Tekstiilitapetit, kokolattiamatot, ryijyt, taljat, koristetyynyt ja erilaiset shaalit ja torkkupeitot sekä pölyävät, että keräävät pölyä. Niiden määrää kannattaa harkita ja ehkä rajoittaakin.
Perintöryijyä ei tarvitse laittaa pois kunhan huolehtii sen hellävaraisesta, huolellisesta imuroinnista silloin, tällöin.
Kokolattiamatoista löytyy nykyään allergia- ja päästöluokiteltuja vaihtoehtoja. Uusien materiaalien ja valmistustekniikoiden myötä markkinoille on tullut myös hyviä vaihtoehtoja perinteisille kokolattiamatoille. Kannattaa tutustua kudottuihin ja tuftattuihn tekstiilimattoihin ja -laattoihin.
Kokolattiamattojen puhdistuksessa käytetään kemikaleja jotka saattavat olla allergisoivempia kuin matto itsessään. Valitse kokolattiamaton (ja muidenkin tekstiilien) puhdistukseen hajusteettomat ja allergiaystävällisimmät vaihtoehdot.
Tapeteista allergiakotiin sopivat parhaiten paperitapetit. Vinyylitapeteista saattaa aluksi haihtua tuoksuja, mutta ne vähenevät ajan myötä. Tekstiilitapetit ovat hankalia puhdistaa ja keräävät pölyä, mutta tapettikaupassa kannattaa kysyä muita luonnonmateriaaleista, esim. korkista tai bambusta valmistetuista vaihtoehdoista, jotka saattaisivät sopia allergiakotiin.
Koristetyynyjen täytteissä kannattaa suosia superlonia tai keinokuituvanua, kankaassa tiivistä, sileää pintaa. Tyynyjen päällisten tulisi myös olla irrotettavat (vesi)pesua varten.
Kiinnitä huomiota seuraaviin seikkoihin kodintekstiilien valinnassa:
• Valitse mahdollisimman pölyämätön vaihtoehto
• Valitse mahdollisimman vähän kosteutta sitovia materiaaleja
• Tarkista tuotteen mahdolliset haitta-aineet
• Hanki helposti huollettavia materiaaleja ja tuotteita (tuuletus, imurointi, vesipesu, konepesu)
• Tarkista tuotteen alkuperä. Turvallisimmat valmistusmaat löytyvät EU:sta.
• Suosi pehmusteissa laadukasta vaahtomuovia, synteettisiä pehmusteita ja kosteutta sitomattomia polyesterivanuja.
• Suosi sileitä, tiheitä, laadukkaita kankaita.
Suosi allergiatunnusta
Allergiatunnus on allergia-, iho- ja astmaliiton merkki, jota saavat käyttää vain tutkitusti turvalliset tuotteet jotka täyttävät mm. edellä mainitut kriteerit.
Yleisimmät tekstiilien sisältämät haitalliset kemikalit
Formaldehydi
Formaldehydiä käytetään vaatteiden ja kodintekstiilien jälkikäsittelyssä. Sen avulla tuotteet saadaan pysymään sileinä ja muodossaan. Varsinkin puuvilla- ja viskoosituotteissa sitä käytetään paljon.
Formaldehydi on kaasuuntuva, vesiliukoinen yhdiste. Ajan mittaan se haihtuu tekstiileistä, mutta pesemällä siitä pääsee nopeimmin eroon.
Formaldehydi voi aiheuttaa silmä-, iho- tai hengitystieärsytystä. Herkimmille formaldehydi voi aiheuttaa jopa astman kaltaisia oireita, yskää ja nenän tukkoisuutta.
Biosidit (antimikrobiset aineet)
Antimikrobisia biosideja käytetään torjumaan mm. bakteereja ja hometta. Biosiditehoaineita lisätään tekstiileihin yleensä jo valmistuksen aikana. Korkealaatuiset biosidit ovat tehokkaita, mutta eivät aiheuta allergiaa tai ärsytystä.
Biosideja käytetään erityisesti luonnonkuiduissa jotta ne eivät esim. homehtuisi pitkän kuljetusmatkan aikana. Biosideja käytetään myös mm. urheiluvaatteiden käsittelyssä estämään pahojen hajujen pinttyminen vaatteeseen. Mitä edullisempi tuote, sen todennäköisemmin sen mahdollisesti sisältämä biosidi on huonolaatuinen ja siten haitallisempi.
Biosideilla on korvattu dimetyylifumaraatti (DMF) jota käytettiin aiemmin homeenestoaineena tekstiileissä. Sen käyttö on nykyään kielletty EU:ssa sen aiheuttamien allergisten ihoreaktiden takia. EU:n ulkopuolella tuotetuissa tekstiileissä sitä voi kuitenkin esiintyä.
Jos tuote sisältää biosideja tuoteselosteessa saattaa olla maininta ”antibakteerinen” tai tuotteen kerrotaan suoraan sisältävän biosideja.
Ftalaatit
Ftalaatteja käytetään pehmittämään muoveja. EU:ssa niiden käyttöä on rajoitettu, mutta mm. tekonahka, PVC ja tekstiilien painokuviot saattavat sisältää niitä.
Koska ftalaatit ovat rasvaliukoisia, ne kykenevät läpäisemään ihon ja niitä saattaa irrota muovista. Mm. Öko-Tex 100 -merkityt tekstiilit ovat ftalaatti-vapaita.
Kromi(VI)-yhdisteet
Kromi(VI)-yhdisteitä käytetään nahan parkitsemiseen. Kromi VI voi saada aikaan allergisen ihoreaktion tai laukaista yliherkkyyden. Ihokosketukseen joutuvan nahan kromi VI -pitoisuus ei saa ylittää 3 mg/kg.
Väriaineet
Lähes kaikki tekstiilit on värjätty. EU:n alueella haitallisten väriaineiden käyttö on kielletty, mutta EU:n ulkopuolelta tulevat tekstiilit saatavat sisältää mm. syöpävaarallisia atsovärejä.
Dispersiovärejä käytetään tekokuitujen värjäykseen (mm. asetaatti ja polyester). Koska ne ovat rasvaliukoisia ja pienimolekyylisiä, ne läpäisevät ihon helposti ja saattavat aiheuttaa iho-oireita. EU:ssa niiden käyttö on kielletty. Öko-Tex 100 -merkityt eivät sisällä näitä väriaineita.
Suosi siis suomalaista, tai ainakin EU:n alueella valmistettua, ja tutki tuotemerkinnät huolellisesti ennen ostopäätöksen tekoa.
Ei, ei tarvitse. Tärkeintä on luoda yleistä järjestystä, suosia toimivia säilytysratkaisuja ja sitten miettiä niitä pehmeitä materiaaleja allergian kannalta. Se ei nykyään ole ollenkaan niin hankalaa, vaihtoehtoja on paljon.
Matot
Usein ensimmäinen huolenaihe ovat matot. Pitääkö niistä luopua kokonaan?
Hyviä uutisia: ei tarvitse. Saksan allergia- ja astmaliitto teetti tutkimuksen jossa todettiin, että tiloissa joissa oli sileä, paljas lattiapinnoite, saattoi sisäilman hienojakoisen pölyn pitoisuus olla jopa suurempi kuin tiloissa, joissa oli tekstiilimatto. Eli vaikka tekstiili sinällään saattaisi pölytä, se myös sitoo pölyä.
Tiukkaan kudotut, sileät villa-, puuvilla- ja silkkimatot, paperinarumatot ja lyhytnukkaiset matot sopivat allergiakotiin parhaiten. Pitkänukkaisempaakin mattoa voi harkita jos jaksaa huolehtia sen huolellisesta imuroinnista ja pesettää maton ainakin kerran vuodessa. Pitkänukkaiseen maton materiaaliksi kannattaa valita pölyämätön keinokuitu.
Suomessa mattoja on ollut tapana tampata ja tapa on jäänyt elämään tehokkaista pölynimureista huolimatta. Tampatessa maton rakenne ja pinta saattavat kärsiä, jopa rikkoontua, ja tämä vain lisää maton pölyämistä entisestään. Huolellinen imurointi on parempi vaihtoehto, mutta mattoja voi toki tuulettaa ulkona. Siitepölyaikana tuulettamista ei kuitenkaan suositella.
verhot
Verhoistakaan ei tarvitse luopua, mutta kannattaa suosia ilmavia, helposti pestäviä verhoja tai kaihtimia. Samettia tai muita raskaita, pölyä kerääviä materiaaleja on syytä välttää.
Kun hankkii verhoja, on tarkistettava niiden pesunkestävyys. Kangasmateriaaleista käytännöllisimpiä ovat sileäpintaiset kankaat kuten sileä puuvilla, puuvillasatiini, vahattu puuvilla eli sintsi ja polyesteri.
Sohva ja muut verhoillut huonekalut
Pehmustettujen huonekalujen verhoilukankaiden tulisi olla tiivis- tai sileäpintaisia. Myös pintanahka ja mokka ovat hyviä vaihtoehtoja.
Nykyisin on saatavilla hyvin laajat valikoimat verhoilukankaita jotka ovat paitsi allergiaystävällisiä, myös eläväpintaisia. Sohvaa tai muuta verhoiltua kalustetta hankkiessa kannattaa kääntyä asiantuntevan myyjäliikkeen puoleen. Osaavalla henkilökunnalla on tieto myös eri kankaiden käsittelyistä, pesuohjeista ja näin ollen myös niiden allergiaystävällisyydestä.
Koristetekstiilit
Tekstiilitapetit, kokolattiamatot, ryijyt, taljat, koristetyynyt ja erilaiset shaalit ja torkkupeitot sekä pölyävät, että keräävät pölyä. Niiden määrää kannattaa harkita ja ehkä rajoittaakin.
Perintöryijyä ei tarvitse laittaa pois kunhan huolehtii sen hellävaraisesta, huolellisesta imuroinnista silloin, tällöin.
Kokolattiamatoista löytyy nykyään allergia- ja päästöluokiteltuja vaihtoehtoja. Uusien materiaalien ja valmistustekniikoiden myötä markkinoille on tullut myös hyviä vaihtoehtoja perinteisille kokolattiamatoille. Kannattaa tutustua kudottuihin ja tuftattuihn tekstiilimattoihin ja -laattoihin.
Kokolattiamattojen puhdistuksessa käytetään kemikaleja jotka saattavat olla allergisoivempia kuin matto itsessään. Valitse kokolattiamaton (ja muidenkin tekstiilien) puhdistukseen hajusteettomat ja allergiaystävällisimmät vaihtoehdot.
Tapeteista allergiakotiin sopivat parhaiten paperitapetit. Vinyylitapeteista saattaa aluksi haihtua tuoksuja, mutta ne vähenevät ajan myötä. Tekstiilitapetit ovat hankalia puhdistaa ja keräävät pölyä, mutta tapettikaupassa kannattaa kysyä muita luonnonmateriaaleista, esim. korkista tai bambusta valmistetuista vaihtoehdoista, jotka saattaisivät sopia allergiakotiin.
Koristetyynyjen täytteissä kannattaa suosia superlonia tai keinokuituvanua, kankaassa tiivistä, sileää pintaa. Tyynyjen päällisten tulisi myös olla irrotettavat (vesi)pesua varten.
Kiinnitä huomiota seuraaviin seikkoihin kodintekstiilien valinnassa:
• Valitse mahdollisimman pölyämätön vaihtoehto
• Valitse mahdollisimman vähän kosteutta sitovia materiaaleja
• Tarkista tuotteen mahdolliset haitta-aineet
• Hanki helposti huollettavia materiaaleja ja tuotteita (tuuletus, imurointi, vesipesu, konepesu)
• Tarkista tuotteen alkuperä. Turvallisimmat valmistusmaat löytyvät EU:sta.
• Suosi pehmusteissa laadukasta vaahtomuovia, synteettisiä pehmusteita ja kosteutta sitomattomia polyesterivanuja.
• Suosi sileitä, tiheitä, laadukkaita kankaita.
Suosi allergiatunnusta
Allergiatunnus on allergia-, iho- ja astmaliiton merkki, jota saavat käyttää vain tutkitusti turvalliset tuotteet jotka täyttävät mm. edellä mainitut kriteerit.
Yleisimmät tekstiilien sisältämät haitalliset kemikalit
Formaldehydi
Formaldehydiä käytetään vaatteiden ja kodintekstiilien jälkikäsittelyssä. Sen avulla tuotteet saadaan pysymään sileinä ja muodossaan. Varsinkin puuvilla- ja viskoosituotteissa sitä käytetään paljon.
Formaldehydi on kaasuuntuva, vesiliukoinen yhdiste. Ajan mittaan se haihtuu tekstiileistä, mutta pesemällä siitä pääsee nopeimmin eroon.
Formaldehydi voi aiheuttaa silmä-, iho- tai hengitystieärsytystä. Herkimmille formaldehydi voi aiheuttaa jopa astman kaltaisia oireita, yskää ja nenän tukkoisuutta.
Biosidit (antimikrobiset aineet)
Antimikrobisia biosideja käytetään torjumaan mm. bakteereja ja hometta. Biosiditehoaineita lisätään tekstiileihin yleensä jo valmistuksen aikana. Korkealaatuiset biosidit ovat tehokkaita, mutta eivät aiheuta allergiaa tai ärsytystä.
Biosideja käytetään erityisesti luonnonkuiduissa jotta ne eivät esim. homehtuisi pitkän kuljetusmatkan aikana. Biosideja käytetään myös mm. urheiluvaatteiden käsittelyssä estämään pahojen hajujen pinttyminen vaatteeseen. Mitä edullisempi tuote, sen todennäköisemmin sen mahdollisesti sisältämä biosidi on huonolaatuinen ja siten haitallisempi.
Biosideilla on korvattu dimetyylifumaraatti (DMF) jota käytettiin aiemmin homeenestoaineena tekstiileissä. Sen käyttö on nykyään kielletty EU:ssa sen aiheuttamien allergisten ihoreaktiden takia. EU:n ulkopuolella tuotetuissa tekstiileissä sitä voi kuitenkin esiintyä.
Jos tuote sisältää biosideja tuoteselosteessa saattaa olla maininta ”antibakteerinen” tai tuotteen kerrotaan suoraan sisältävän biosideja.
Ftalaatit
Ftalaatteja käytetään pehmittämään muoveja. EU:ssa niiden käyttöä on rajoitettu, mutta mm. tekonahka, PVC ja tekstiilien painokuviot saattavat sisältää niitä.
Koska ftalaatit ovat rasvaliukoisia, ne kykenevät läpäisemään ihon ja niitä saattaa irrota muovista. Mm. Öko-Tex 100 -merkityt tekstiilit ovat ftalaatti-vapaita.
Kromi(VI)-yhdisteet
Kromi(VI)-yhdisteitä käytetään nahan parkitsemiseen. Kromi VI voi saada aikaan allergisen ihoreaktion tai laukaista yliherkkyyden. Ihokosketukseen joutuvan nahan kromi VI -pitoisuus ei saa ylittää 3 mg/kg.
Väriaineet
Lähes kaikki tekstiilit on värjätty. EU:n alueella haitallisten väriaineiden käyttö on kielletty, mutta EU:n ulkopuolelta tulevat tekstiilit saatavat sisältää mm. syöpävaarallisia atsovärejä.
Dispersiovärejä käytetään tekokuitujen värjäykseen (mm. asetaatti ja polyester). Koska ne ovat rasvaliukoisia ja pienimolekyylisiä, ne läpäisevät ihon helposti ja saattavat aiheuttaa iho-oireita. EU:ssa niiden käyttö on kielletty. Öko-Tex 100 -merkityt eivät sisällä näitä väriaineita.
Suosi siis suomalaista, tai ainakin EU:n alueella valmistettua, ja tutki tuotemerkinnät huolellisesti ennen ostopäätöksen tekoa.