.: Kaikki aihealueet .: Kaikki artikkelit aiheesta Hamppu
Hamppu viljelykasvina nykyään
Hamppu (Cannabis sativa) kuuluu hamppukasvien (Cannabaceae) heimoon.
Hampulla on hyöty- ja päihdekäyttökohteita, mutta ne ovat hampun eri lajikkeita. Hyötykäyttöhamppu, eli kuitu- tai öljyhamppu, ovat lajikkeita, joissa on hyvin pieni huumaavien aineosien, eli kannabinoidien pitoisuus. Kuituhamppu kasvattaa pitkän, suoran varren, öljyhamppu taas on matalampi, mutta tekee suuria, öljypitoisia siemeniä.
- yksivuotinen, keskisato 600- 1000 kg/ha (Suomi)
- viljelyala kasvussa (öljyhamppu), toistaiseksi n. 2000 ha (Suomi)
- EU:ssa sallituissa lajikkeissa THC-pitoisuus on alle 0.2 %
- Suomessa viljelyssä vain Cannabis sativa 'Finola'
Lähes 5000 vuotta Suomessa viljelty, mutta lähes sata vuotta unohduksissa ollut hamppu on taas nostettu framille. Monipuolinen viljelykasvi on myös ympäristöystävällinen.
Suomessa kasvatettava lajike 'Finola' on öljyhamppu. Se on ensimmäinen hamppulajike joka on kehitetty nimenomaan ravintokäyttöön, ei kuiduksi. Finola on rekisteröity EU:ssa vuonna 1999 ja se liitettiin EU:n hyväksyttyjen hamppulajikkeiden listalle vuonna 2003.
Hampun siemenistä kylmäpuristetaan hampunsiemenöljyä joka sisältää erittäin paljon mm. Omega-3 ja -6 rasvahappoja. Sivutuotteena saadaan erittäin proteiinirikasta (35 %) ja monikäyttöistä siemenpuristetta eli siemenkakkua, jota voidaan käyttää mm. rehuksi eläimillä.
Ekolginen hamppu
Hampulla on massiivinen juuristo, joka kuohkeuttaa maata ja sitoo hiiltä maaperään poikkeuksellisen tehokkaasti. Juuristo estää myös ravinteiden valumista vesistöihin.
Päin vastoin kuin esim. puuvilla, hamppu myös palauttaa merkittävän osan käyttämistään ravinteista seuraavan vuoden kasvuston käyttöön ja parantaa näin myös tulevien vuosien satoja ja edistää muunkin ruoantuotannon kestävyyttä. Tästä syystä hampun käyttö vuoroviljelyssä ja maanparannuskasvina on kannatettavaa ja samalla se tarjoaa uusia mahdollisuuksia maataloustuottajille. Hamppu sopii esiviljelykasviksi erityisesti erilaisille juureksille, mutta myös viljakasveille. Koska hamppu on luontaisesti gluteeniton, sitä voidaan käyttää myös gluteenittomassa viljelykierrossa.
Hampun puinnin jälkeen maaperän pinnalle jää eloperäistä, orgaanista lannoitetta. Suurten lehtiensä ansiosta Finola varjostaa maata tehokkaasti ja torjuu näin itse rikkakasveja.
Varsinkin Suomen lyhyessä, mutta valoisassa kesässä hamppu menestyy erinomaisesti.
Huumekasvi?
Hamppu jaetaan kahteen luokkaan: öljy- eli siemenhamppuun ja kuituhamppuun. Suomessa ja EU:ssa THC:n, eli huumaavan aineosan määrä laillisesti viljeltävissä kasveissa on rajattu 0.2 %. THC-pitoisuus on niin pieni, että sillä ei ole huumaavaa vaikutusta.
Öljyhampusta tehdään erilaisia öljyjä ihmisten ja eläinten ravinnoksi ja esim. kauneudenhoitotuotteisiin. Kuituhampusta puolestaan valmistetaan biokomposiitteja jotka korvaavat muovin, tekstiilejä ja rakennusmateriaaleja. Uusia käyttötapoja kokeillaan ja kehitellään koko ajan.
Hampulla on hyöty- ja päihdekäyttökohteita, mutta ne ovat hampun eri lajikkeita. Hyötykäyttöhamppu, eli kuitu- tai öljyhamppu, ovat lajikkeita, joissa on hyvin pieni huumaavien aineosien, eli kannabinoidien pitoisuus. Kuituhamppu kasvattaa pitkän, suoran varren, öljyhamppu taas on matalampi, mutta tekee suuria, öljypitoisia siemeniä.
- yksivuotinen, keskisato 600- 1000 kg/ha (Suomi)
- viljelyala kasvussa (öljyhamppu), toistaiseksi n. 2000 ha (Suomi)
- EU:ssa sallituissa lajikkeissa THC-pitoisuus on alle 0.2 %
- Suomessa viljelyssä vain Cannabis sativa 'Finola'
Lähes 5000 vuotta Suomessa viljelty, mutta lähes sata vuotta unohduksissa ollut hamppu on taas nostettu framille. Monipuolinen viljelykasvi on myös ympäristöystävällinen.
Suomessa kasvatettava lajike 'Finola' on öljyhamppu. Se on ensimmäinen hamppulajike joka on kehitetty nimenomaan ravintokäyttöön, ei kuiduksi. Finola on rekisteröity EU:ssa vuonna 1999 ja se liitettiin EU:n hyväksyttyjen hamppulajikkeiden listalle vuonna 2003.
Hampun siemenistä kylmäpuristetaan hampunsiemenöljyä joka sisältää erittäin paljon mm. Omega-3 ja -6 rasvahappoja. Sivutuotteena saadaan erittäin proteiinirikasta (35 %) ja monikäyttöistä siemenpuristetta eli siemenkakkua, jota voidaan käyttää mm. rehuksi eläimillä.
Ekolginen hamppu
Hampulla on massiivinen juuristo, joka kuohkeuttaa maata ja sitoo hiiltä maaperään poikkeuksellisen tehokkaasti. Juuristo estää myös ravinteiden valumista vesistöihin.
Päin vastoin kuin esim. puuvilla, hamppu myös palauttaa merkittävän osan käyttämistään ravinteista seuraavan vuoden kasvuston käyttöön ja parantaa näin myös tulevien vuosien satoja ja edistää muunkin ruoantuotannon kestävyyttä. Tästä syystä hampun käyttö vuoroviljelyssä ja maanparannuskasvina on kannatettavaa ja samalla se tarjoaa uusia mahdollisuuksia maataloustuottajille. Hamppu sopii esiviljelykasviksi erityisesti erilaisille juureksille, mutta myös viljakasveille. Koska hamppu on luontaisesti gluteeniton, sitä voidaan käyttää myös gluteenittomassa viljelykierrossa.
Hampun puinnin jälkeen maaperän pinnalle jää eloperäistä, orgaanista lannoitetta. Suurten lehtiensä ansiosta Finola varjostaa maata tehokkaasti ja torjuu näin itse rikkakasveja.
Varsinkin Suomen lyhyessä, mutta valoisassa kesässä hamppu menestyy erinomaisesti.
Huumekasvi?
Hamppu jaetaan kahteen luokkaan: öljy- eli siemenhamppuun ja kuituhamppuun. Suomessa ja EU:ssa THC:n, eli huumaavan aineosan määrä laillisesti viljeltävissä kasveissa on rajattu 0.2 %. THC-pitoisuus on niin pieni, että sillä ei ole huumaavaa vaikutusta.
Öljyhampusta tehdään erilaisia öljyjä ihmisten ja eläinten ravinnoksi ja esim. kauneudenhoitotuotteisiin. Kuituhampusta puolestaan valmistetaan biokomposiitteja jotka korvaavat muovin, tekstiilejä ja rakennusmateriaaleja. Uusia käyttötapoja kokeillaan ja kehitellään koko ajan.
