Katupöly

Kevät on ihanaa aikaa: lumet sulavat, aurinko lämmittää. Puut, pensaat ja nurmikot alkavat vihertää, ensimmäiset kevätkukatkin kukkivat. Taivaalla on kuitenkin yksi suuri, harmaa sumupilvi: katupöly. Kun katupölykausi on pahimmillaan kevään kuivina ja tuulisina päivinä, lieviä oireita voivat saada kaikki kaduilla kulkijat: nenä on tukkoinen, silmiä kirvelee ja hampaissakin saattaa narskahdella.

Katupöly sisältää hienompia ja karkeampia hiukkasia jotka kulkeutuvat kurkkuun, nenään, silmiin, keuhkoihin, jopa verenkiertoon, aiheuttaen eri asteisia ärsytys- ja tulehdusreaktioita.

Karkeat hiukkaset
Karkein aines katupölyä on hiekoitushiekkaa. Joukossa on myös asvalttia, rengaspölyä ja mm. jarruista ja kytkimistä irronnutta metallipölyä. Mukana on homeita ja bakteereitakin, jotka ovat peräisin orgaanisista jätteistä kuten lehtien ja oksien maatumisjätteestä ja siitä surullisen kuuluisasta koirankakasta. Karkeat hiukkaset hengitysilmassa voivat lisätä hengitystieinfektion riskiä.

Pienhiukkaset
N. 10 % katupölystä on pienhiukkasia. Ne ovat kooltaan 2,5 µm (mikrometri=metrin miljoonasosa). Pienhiukkaset kulkeutuvat keuhkojen ääreisosiin asti ja aiheuttavat tulehdusta ja jopa kudosten tuhoutumista. Pienhiukkaset pahentavat hengityselin- ja sydänsairauksia. Niiden on todettu olevan yhteydessä jopa aivoverenkierron häiriintymiseen ja dementiaan. Pienhiukkasia kulkeutuu myös verenkiertoon ja ne saattavat pysyä siellä kuukausia, jopa vuosia.

Pienhiukkasissa on samoja materiaaleja kuin karkeammissakin hiukkasissa. Niiden lisäksi katupölyssä on keväällä myös siitepölyä.

Pienhiukkaset aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia, etenkin välillisesti. Suomessa tällaisia kuolemantapauksia on arviolta 1300 - 1500 vuodessa, yli tuhat enemmän kuin liikenteen aiheuttamia kuolemia. Koko Euroopassa luvuksi arvioidaan n. 400 000. Liikenteen lisäksi mm. hiilivoimalat ja muu teollisuus ovat pienhiukkasten suurimpia lähteitä.

Suomen pienhiukkaspitoisuudet jäävät alle EU:n suositusten, mutta katupölyaikaan pitoisuus nousee yli kymmenkertaiseksi normaaliin tilanteeseen verrattuna.

Riskiryhmät
Katupölyn vaikutuksille herkimpiä ovat astmaatikot ja allergikot, pienet lapset, keuhkoahtaumaa, sepelvaltimotautia ja/tai sydämen vajaatoimintaa sairastavat. Keuhkojen toiminta saattaa heikentyä, astmaoireet vahvistua tai astman pahenemisvaiheet lisääntyä. Varsinkin pitkäaikaisessa altistumisessa krooniset sairaudet saattavat vaikeutua ja joissakin tapauksissa jopa lyhentää elinikää.

Miten välttää vaara?
- Vältä pölyäviä paikkoja, vilkasliikenteisiä teitä ja kaupunkien keskusta-alueita.
- Vältä ulkona liikkumista aurinkoisella, tuulisella ja kuivalla ilmalla.
- Tuuleta aamulla kun hiukkaset eivät ole vielä nousseet ilmaan.
- Seuraa paikkakuntasi ilmanlaatutiedotuksia ja vältä ylimääräistä ulkona liikkumista pahimpina päivinä. Tietoja löydät mm. Ilmatieteenlaitoksen sivulta Ilmanlaatu Suomessa.
- Vältä paikkoja, joissa näet puhdistuksen olevan menossa. Riskiryhmät altistuvat näissä paikoissa jopa äkillisille sairaskohtauksille.
- Lisää astmalääkitystä lääkärin ohjeiden mukaisesti katupölykautena.
- Käytä hengityssuojainta mikäli terveydentilasi sallii sen.

Hengityssuojaimia voi ostaa rautakaupoista ja apteekeista. Niiden läpi hengittäminen on raskaampaa, mutta normaalikuntoinen ihminen sietää lievän hengitysvastuksen.
Hengityssuojaimia ei suositella mm. yli 65-vuotiaille, sydänsairauksista kärsiville tai keuhkoahtaumapotilaille.

Suolapiipun avulla voi päivittäin huoltaa ja puhdistaa hengityselimiä. Suolapiippu sopii kaiken ikäisille, eivätkä krooniset sairaudetkaan rajoita sen käyttöä. Koska hengitetty suola ei aiheuta sivuoireita, Suolapiippua voi käyttää vaikka useamman kerran päivässä ilman aikarajoitusta. Miten suola sitten vaikuttaa ja mitä hyötyä siitä on? Lisää voit lukea artikkelista Suolahoidon hyödyt.

Miten ulkoilmanlaatua voidaan parantaa?

Autoilijat
Nastarenkaiden käytön vähentäminen olisi paras keino ilmanlaadun parantamiseksi, koska nastarenkaat irrottavat asvaltista enemmän hiukkasia kuin kitkarenkaat. Kesärenkaat kannattaa vaihtaa heti kun mahdollista ja mikäli kadulla näkyy ajoneuvojen siirtokehoituksia katujen puhdistuksen takia, niitä olisi syytä noudattaa, koska se nopeuttaa katujen puhdistusta.

Koiran omistajat
Katupöly sisältää myös mm. ulostebakteereita. Vaikka koirankakka maatuu ja esteettinen haitta on lyhytaikainen, maatuvat koirankakat joutuvat hengitysilmaan katupölyn mukana. Varsinkin katujen ja muiden kunnossapidettävien kulkureittien varrelta koiran jätökset olisi syytä kerätä pois.

Taloyhtiöt ja omakotiasukkaat
Pihojen hiekoituksessa kannattaa suosia mahdollisimman karkeaa, seulottua ja pestyä sepeliä, koska se pölyää vähemmän kuin hiekka. Kun auraus ja lumenpoisto tehdään huolellisesti ja tehokkaasti, hiekoituksen tarve vähenee. Lehtipuhaltimia ei tulisi käyttää hiekoitushiekan poistoon ja hiekoitushiekka tulisi kastella ennen pois lakaisua.

Kaupungit ja kunnat
Useimmissa kaupungeissa ja taajamissa hiekoitushiekka pyritään korjaamaan pois mahdollisimman varhain keväällä, kun maa on vielä märkää. Myös vedellä tai veden kanssa lakaisua on ruvettu suosimaan kuivaharjauksen asemesta, sillä kuivaharjaus jopa pahentaa tilannetta entisestään.

Moniin kaupunkeihin rakennetaan kiihtyvällä tahdilla ohikulkuteitä ja kävelykeskustoja. Vaikka rakennusprojektit ovat kalliita, niistä on hyötyä kaupungin asukkaille kun autot, varsinkin raskaat ajoneuvot, vähenevät taajamien keskustoissa ja asutuksen lähellä.